Ratkaisuja kestäviin kaupunkeihin

Tältä sivulta löydät Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluissa, kehittämishankkeissa ja sparrauksissa kehitetyt ratkaisut ja oppaat sekä lisätietoa käynnissä olevasta työstä. Haku näyttää kaikkiin valittuihin teemoihin liittyvät ja mihin tahansa valittuun hankekokonaisuuteenkuuluvat ratkaisut.

Hankkeet kartalla löydät Yhteistyötahot-sivulta

Ratkaisut

Yleisten alueiden moninäkökulmainen tarkastelukehikko

Yleisten alueiden tarkastelukehikko tunnistaa kaupunkisuunnittelun suunnittelualueen ominaispiirteitä, tarpeita ja tavoitteita. Se pyrkii yhteensovittamaan niitä onnistuneesti ja huomioimaan erilaisia näkökulmia. Kehikko edistää moninäkökulmaisia ratkaisuja, jotka huomioivat sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden.

Yhteisöllistä vertikaaliviljelyä

Projekti kartoitti kestäviä ja yhteisöllisiä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia. Luotiin tila, jossa alueen asukkaat voivat viettää aikaa yhdessä istutuksien parissa. Viljelijät pystyivät luomaan oman tilansa kaupunkiin yhdistelemällä moduulipohjaisia viljelyrakenteita, kuten esimerkiksi tilaa jakavia kasviseiniä. 

Yhteisöllinen taidepuutarha Lähde! -puistoon

Kehitettiin yhteisöllinen hyvinvointipuisto. Se on viherympäristö, jossa taide ja luonto yhdistyvät asukkaita aktivoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi. Kunnallisten toimijoiden sekä yhdistysten ja yritysten välille löytyi yhteinen tahtotila, joka johti yhteistyöhön ja konkreettiseen tapahtumatuotantoon puistoissa.

Vähänkyrön kulttuurikehä

Vähänkyrössä haluttiin kehittää ihmisläheistä paikallisidentiteettiä maalaispitäjässä, joka liittyi Vaasan kaupunkiin 7 vuotta sitten. Historia-aarteita nostettiin esiin uudella tapaa ja houkuteltiin ihmisiä liikkeelle lähiympäristöön. Kehittämällä kulttuuripalveluita luodaan paikallisylpeyttä ja nähtävää myös vierailijoille.

Vipinää kestävään kehitykseen - Agenda 2030 -työkirja kunnille

Kunnille suunnattu opas kestävyyden johtamiseen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tulkintaa ja hyödyntämistä paikallistason poikkihallinnollisessa kestävässä kehityksessä.  

Verkostot osana kestävän kaupunkikehityksen ekosysteemiä

Työssä selvitettiin kaupunki- ja kuntaverkostojen roolia kestävässä kestävän kaupunkikehityksen toimijoiden kokonaisuudessa ja kartoitettiin parhaita verkostojen keskinäisen yhteistyön sekä verkostojen ja valtion yhteistyön toimintatapoja.

USO-verkostoprojekti: Kestävä kuntajohtaminen

Kuntaliiton Uuden sukupolven organisaatiot -verkostohankkeen (USO) kuudennen kauden teemana oli kestävä kuntajohtaminen. Verkostohanke edisti kestävän kehityksen (SDG) viitekehyksen integrointia kuntien toiminnan suunnitteluun ja seurantaan sekä kaksoisjohtamiseen, johtamisen prosesseihin ja toimintatapoihin.

Täyttä elämää Kuhmossa - Kestävä kehitys elämään arjen teoissa

Hankkeessa kehitettiin Kuhmon kestävää kehitystä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä. Hankkeen avulla tuotettiin uutta tietoa ja toimintamalleja erityisesti alle 10 000 asukkaan kuntien tarpeisiin.

Tiimihenkeä ja työhyvinvointia luontoympäristössä

Kokeilun tiimivalmennuksessa käytettiin Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tiloja ja erilaisia luontoelementtejä. Perustana oli ratkaisu-keskeisyys, leikillisyys ja pelillisyys. Kokeilu tehtiin yliopiston palveluyksiköiden tiimien tiimiytymisen tukemiseksi, ja lisäksi oli tunnistettu verkostoitumisen ja vertaistuen puute kaupungin kestävän kehityksen yhdyshenkilöiden joukossa.

Tekoäly- ja konenäkömenetelmät seudullisen maanpeiteluokittelun parantamisessa

Kaupungit tarvitsevat tietoa vettä läpäisevien ja läpäisemättömien pintojen sijainnista suunnittelua, tulvariski-analyyseja ja simulointeja varten. Kokeilu pyrki kehittämään HSY:n kaukokartoitusaineistojen tekoäly- ja konenäköpohjaisia maanpeitteen luokittelun menetelmiä.

Sipoon Nikkilän keskuspuiston yleissuunnitelma ja osallistuva budjetointi

Sipoossa kuntalaiset otettiin mukaan puiston suunnitteluprosessiin ja vaikuttamaan sen valintoihin. Tavoitteena oli suunnitella houkutteleva ja turvallinen kohtaamispaikka eri ikäisten asukkaiden näkökulmasta. Puiston lopullinen yleissuunnitelma on suunniteltu sen mukaisesti, mitä asukkaat päättivät vaihtoehdoista äänestämällä.

Seutukaupunkien ja kehyskuntien keskustojen elinvoimakartoitus

Seutukaupunkien ja kehyskuntien keskustojen elinvoimakartoitus –hankkeen tavoitteena on tunnistaa kuntien keskustoista tekijät, joiden ympärille keskustan elinvoima ja ihmisille tärkeät palvelut hakeutuvat. Lisäksi hankkeessa kuvataan kuntien elinvoimapotentiaalia tarkastelemalla kilometrin säteellä keskustan keskipisteestä olevien asukkaiden ja työpaikkojen määrää ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Saa kuulua! -inspiraatiopaketti osallisuuden edistämiseen

Kestävä kaupunki -ohjelmassa on koottu inspiraatiopaketti “Saa kuulua! Oivalluksia osallisuuteen kaupungeissa ja kunnissa”, kokoelma helppokäyttöisiä ja innostavia neuvoja ja vinkkejä osallisuuden edistämiseen kunnissa.

Resurssiviisaustoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen kestävien kaupunkien johtamisen tukena

FISU-verkoston kunnat ja FISU-palvelukeskus laativat resurssiviisautta edistävien toimien vaikuttavuutta mittaavia indikaattoreita. Niillä tuetaan kaupunkien kestävyyttä edistävää tiekarttatyötä ja johtamista sekä niiden toimeenpanoa. 

Reilun kiertotalouden valmennus

Hankkeen tavoitteena on edistää ja kokeilla sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhdistämistä kunnissa käytännössä. Hankkeessa sovelletaan Reilun kiertotalouden käsikirjan oppeja.

Reilu kiertotalous kunnissa

Kartoitettiin sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhtymäkohtia ja nostettiin esiin hyviä esimerkkejä ja kehityskohteita kunnista. Kohderyhmänä olivat erityisesti kuntien sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden, kiertotalouden ja vähähiilisyyden asiantuntijat.

REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali - tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030

Hankkeessa rakennettiin ja käyttöönotettiin Ympäristövahti-palvelu Jyväskylän kaupungin poikkihallinnollisen resurssiviisaustyön suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja johtamisen sekä viestinnän tueksi. 

Pupu, bunny, ’arnab – osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä

Hanke lisäsi vieraskielisten ja eri kulttuuritaustaisten asukkaiden osallistumista kaavoitukseen ja kannusti myös laajemmin oman asuinalueen ja lähiympäristön tarkasteluun sekä mielipiteen esittämiseen sen kehittämisestä.  

Osaamista ja osallistumista – lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria

Vantaalla on kehitetty aktiivisesti ruokailun ympäristövastuullisuutta ja sen osallisuutta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanke on ollut jatkoa ruokailun ympäristövastuun ja osallisuuden kehittämisen työlle. Hankkeen päämäärinä oli nostaa ruokailuprosentteja, laskea ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä sekä opettaa kestävän elämäntavan periaatteita lapsille ja nuorille.

NääSMaaS: Tampereen alueen koululaisten kyytipalvelu

Kokeilussa testattiin harrastuskyytipalvelun toimivuutta  järjestämällä 3.-9.-luokkalaisille nuorillle yhteiskuljetus koululta harrastusten pariin ja pois valitulle jättöpaikalle. Kokeilulla vähennettiin yksityisautoilua ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Samalla säästettiin vanhempien aikaa ja hermoja. Pidemmällä aikavälillä palvelu voisi tarjota lapsille tasapuolisempia mahdollisuuksia matalan kynnyksen harrastuksiin.

Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen kirittäjinä

Kokeilussa lisättiin nuorten ja päättäjien välistä kohtaamista, ja siten nuorten osallisuuden kokemusta ilmasto- ja kestävän kehityksen päätöksenteossa. Kehitetyssä toimintamallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa. 

Niukoista resursseista Suomen parasta ympäristöviestintää!

Kokeilussa rakennettiin yhdessä usean kunnan kesken toimintamalli laadukkaan ympäristö-viestinnän tuottamiseksi. Osallistujat halusivat tehdä Suomen vaikuttavinta ja hauskinta paikallista ilmasto- ja ympäristöviestintää positiivisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla.

Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen oman ympäristönsä kehittämiseen

Maahan muuttaneet eivät osallistu riittävästi kaupungin kehittämiseen ja heidän äänensä ei tule aina kuulluksi. Keskusteltiin viiden järjestön kanssa osallistumisen haasteista ja haettiin ratkaisuehdotuksia. Haasteina oli muun muassa osallistumisen kulttuurin puute, kielitaito ja tiedon saanti osallistumismahdollisuuksista.

Luanikas viherkäine Rauma

Raumalla haluttiin laatia visuaalisesti näyttävä interaktiivinen tiekartta vuoteen 2030 Rauman kestävän kaupunkikehityksen periaatteista. Työtä tehtiin laajasti osallistaen.

Kävelevät kaupunkilabrat nuorille

Hankkeessa toteutettiin nuorten analyysit reittien ja julkisten paikkojen käveltävyydestä. Työkalua testattiin Kangasalan, Espoon ja Tampereen kaupungeissa. Labroissa opittiin paitsi kaupunkisuunnittelusta myös osallisuuden perustaitoja: kyseenalaistamista, kuuntelemista, katselemista, ideointia ja tiimityötä.

Kokemuksia ja suosituksia keskustojen kestävään kehittämiseen

Hankkeessa tuotettiin tietoa ja laadittiin suositukset kaupunkikeskustojen kestävään kehittämiseen. Työhön osallistui laaja joukko asiantuntijoita EKK:n jäsenorganisaatioista ja verkostoista, kuten Kaupan liitto, Kiinteistöliitto ja kaupunkien keskustayhdistysten edustajia. 

Kokeilujen fasilitointi ja seuranta

Kokeilujen fasilitoinnin tavoitteena on lisätä kokeilujen vaikuttavuutta kokeilujen viestintää ja tavoitteellisuutta vauhdittamalla.

Kierrätysmateriaalista ympäristökeksinnöksi

Lappeenrannassa poistoon menevälle uudelleen käytettävälle materiaalille etsittiin uusi elämä työstettävänä materiaalina. Hankkeessa luotiin materiaalien uudelleenkäyttökeskuksen toimintamalli. Ensimmäiset materiaalilahjoitukset saatiin yrityksiltä ja niitä jaettiin eteenpäin kouluille työstömateriaaliksi.

Ketun kierrätys -mobiilipeli ympäristökasvatuksessa

Kuopiossa kehitettiin Ketun kierrätys -mobiilipeli työkaluksi koulujen ympäristökasvatukseen erityisesti kestävän kuluttamisen ja lajittelun teemoihin. Peli herättää miettimään omia kulutusvalintoja sekä annetaan monipuolisesti tietoa kestävän kuluttamisen ratkaisuista.

Kestävää osallisuutta Lahdessa

Lahti oli ympäristöpääkaupunki vuonna 2021 ja yksi teemavuoden neljästä päätavoitteesta oli osallisuus. Hankkeessa jatkettiin ja vahvistettiin teemavuoden osallisuustyötä ja luotiin uusia osallisuuden muotoja ja malleja. Päämääränä oli pilotoida ja luoda toimintamallit vuorovaikutteiselle kestävyystyölle ja tuottaa osallisuuden kokonaisjohtamiseen työkaluja.

Kestävät asemanseudut: Ilmastoviisas alue -työkalu

Kokeilussa tuotettiin kaupunkisuunnittelun avuksi työkalu, jolla voidaan suunnitella ilmastoviisaita asemanseutuja. Työkalu perustuu EU-rahoitteisessa SMART-MR -hankkeessa kehitettyyn Low Carbon District- konseptiin. Konsepti koostuu neljästä osa-alueesta: maankäyttö, asuminen, liikkuminen sekä palvelut ja elinkeinot.

Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA)

Hanke vahvisti Espoon kestävän kehityksen työn asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin uutta asukasosallisuuden mallia, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita ratkoi kestävyyshaasteita yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli tuoda asukkaiden ääni tiiviimmin osaksi Espoon kestävän kehityksen työtä sekä auttaa tarkastelemaan tavoitteita paremmin asukkaiden näkökulmasta. 

Kestävän kehityksen tavoitteenasetanta ja mittaaminen kunnissa

36 kestävyyden eri vaiheissa olevaa kuntaa työstivät yhdessä kestävän kehityksen seurantaa. Työn pohjalta laadittiin suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi kunnissa sekä kuntien kestävyystyön tukemiseksi kansallisella tasolla.

Kestävän kehityksen budjetointi

Kestävän kehityksen budjetointi  -kehitystyössä tunnistettiin kestävän kehityksen ja talouden linkityksiä sekä kytkettiin kestävä kehitys kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin.

Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA)

Hankkeen vaihe I tuki Suomen kansallista raportointia YK:n Habitat III:ssa hyväksyttyyn Uuteen Kaupunkikehitysohjelmaan (New Urban Agenda, NUA). Vaiheessa II kehitettiin indikaattoreita kansallisen kestävän kaupunkikehityksen seurannan tueksi.

Kestävän kaupunkikehityksen foorumi

Kestävän kaupunkikehityksen toimeenpanon haasteita ratkaistiin kuntien yhteiskehittämisen ja asiantuntijoiden fasilitoiman työskentelyn avulla. Foorumi keskittyi innovatiivisiin ja älykkäisiin vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin, mutta konsepti on sovellettavissa myös muihin kestävän kehityksen teemoihin. 

Kestävän kaupunkikehityksen asiantuntija-artikkelikokoelma

Kestävä kaupunki -ohjelma on koonnut tutkijapuheenvuoroista koostuvan kestävän kaupunkikehityksen artikkelikokoelman, joka tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, tulevaisuuteen katsovia näkemyksiä ja herätteleviä puheenvuoroja. 

Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU)

Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hankkeessa tehtiin konkreettista hyvien käytäntöjen skaalaustyötä ja kehitettiin toimintamalli skaalaamisen tueksi.

Kestävän asumisen kummikokeilu

Hankkeessa kehitettiin kestävän asumisen kummitoiminnan malli, joka edisti yhteisöllisyyttä ja arjen kestäviä valintoja kahdessa Y-Säätiön asuinyhteisössä pääkaupunkiseudulla.

Kestävän asemanseutuyhteistyön toimintamalli

Hankkeessa laadittiin ajantasainen tilannekuva asemanseuduista ja niiden kehitystarpeista sekä luotiin asema-alueiden yhteiskehittämisen toimintamalleja erilaisilla asemanseuduilla hyödynnettäviksi.

Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluissa tuotettujen ratkaisujen skaalaus

Hankkeen tavoitteena oli viedä laajempaan käyttöön Kestävä kaupunki -ohjelmassa toteutettujen kokeilujen tuloksia ja niissä syntyneitä ratkaisuja.

Kestävä elämä riihimäkeläisille

KERI-kokeilu lisäsi riihimäkeläisten tietoisuutta kestävistä palveluista ja kannusti kaupunkilaiset valitsemaan niitä. Kokeilussa muodostettiin kestävää elämäntapaa tukeva yhteisö ja luotiin tavaralainaamon toimintamalli. Kokeilua toteutettiin tapaamisilla, keskustelemalla, viestinnällä, verkostoitumalla ja kokoamalla yhteen havainnot, löydöt ja ideat.

Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten arviointi

Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten arvioinnissa tuettiin kaupunkeja, kuntia ja kaupunkiseutuja kestävää kehitystä edistävien toimien taloudellisten, ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ristikkäisvaikutusten tunnistamisessa sekä positiivisten ristikkäisvaikutusten vahvistamisessa.

Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu

Haastekimpputyö on kestävyysteemoja poikkileikkaavaa yhteiskehittämistä, joka tuottaa tietoa ja ratkaisuja kaupunkien yhteisiin johtamista ja käytäntöä linkittäviin haasteisiin. Yksi vuosien 2022-2023 haastekimppuryhmistä ratkoi kestävyystavoitteet huomioivaan kaupunkisuunnitteluun kytkeytyviä haasteita.

Keravan kaupunkipyörät

Keravalla kokeiltiin ekologista kaupunkipyöräjärjestelmää. Hylätyistä polkupyöristä kunnostettiin toimivia kaupunkipyöriä kaupunkilaisten käyttöön. Tavoitteena oli luoda ja saada yhteisöllisyyttä kuntalaisten kesken sekä yhteiskäyttöpyörien myötä pyrittiin myös vähentämään luvattomasti lainattujen pyörien määrää.

Keli - Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla

Kestävää liikkumista kehitettiin Tampere.Finland-mobiilisovelluksen hiilijalanjälkilaskurilla, jolla asukkaat pystyivät seuraamaan liikkumisensa hiilijalanjälkeä.  Keli-projektissa hyödynnettiin laskuria ja tutkittiin, voidaanko asukkaita kannustaa kestävämpään liikkumiseen terveyteen vetoamalla.

Kaupunkivihreä tiivistyvissä kaupungeissa

Haastekimpputyö on kestävyysteemoja poikkileikkaavaa yhteiskehittämistä, joka tuottaa tietoa ja ratkaisuja kaupunkien yhteisiin johtamista ja käytäntöä linkittäviin haasteisiin. Yksi vuosien 2022-2023 haastekimppuryhmistä ratkoi kaupunkivihreään liittyviä haasteita.

Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa

Nurmes, Espoo ja Siuntio loivat mallin sosiaalisesti kestävästä ja älykkäästä asukasosallistumisen mallista, joka edistää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun sekä vahvistaa kirjastoja asukasvuorovaikutuksen ja -osallisuuden alustoina. Malli on yhteiskehitetty kolmen eri kokeilun ja eri asiantuntijoiden voimin. Kukin osallistujakunta teki omia osallisuuskokeiluja, joissa teemana oli jokin viherympäristöön liittyvä tavoite tai kysymys.

Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa

Kaupunkiolohuoneessa uimarannan, keskustan, matkaparkin ja skeittiparkin väliin luotiin palveluita, jotka yhdistivät alueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiolohuone edisti työllisyyttä, paikallista yhteistyötä ja kierrätysmateriaalien käyttöä sekä kokosi ihmisiä alueelle viihtymään.

Kaupunkien ja kuntien kestävyysratkaisut –kooste Kestävä kaupunki -ohjelman vaikuttavimmista hankkeista

Viisivuotisen Kestävä kaupunki -ohjelman (2019-2023) aikana on kehitetty runsaasti ideoita ja ratkaisuja, jotka voivat tukea kuntien ja kaupunkien kestävyystyötä. Kaupunkien ja kuntien kestävyysratkaisut -hankkeessa kehitetyt ratkaisut tuodaan kuntien ja ministeriöiden tiedoksi, arvioidaan niiden skaalautuvuutta sekä kytketään yksittäiset ratkaisut osaksi laajempaa kestävyysmurrospolkua.

Kartoitus kaupunkien ja kuntien kestävyysratkaisujen skaalausta tukevista toimista

Työssä kartoitettiin kuntien kestävyystoimien skaalausta tukevista toimista kotimaassa ja kansainvälisesti.  

Kamalan hienoa! - Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin

Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun hanke toi näkyväksi kaupungin monipuolisen kestävän kehityksen eteen tehdyn työn kaupunkiympäristössä toteutettavan ympäristö- ja kaupunkitaiteen keinoin.

Ilo irti indikaattoreista! Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit käyttöön (KEKANUA II)

Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorityön jatkohankkeessa Ilo irti indikaattoreista! (KEKANUA II) tavoitteena oli kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreiden käytännön testaus erikokoisissa kaupungeissa ja kunnissa sekä niiden integrointi kuntien johtamisen, suunnittelun ja seurannan prosesseihin. 

Hyvät eväät

Kokeilussa etsittiin uusia tapoja tukea alueellista osallisuutta ja kaventaa eriarvoisuutta. Sen aikana toteutettiin lounasruokailuja lapsiperheille kolmessa puistokohteessa, mille oli lisääntynyttä tarvetta koronakriisinkin vuoksi. Tähän yhdistettiin perhe-keskuksen jalkautuva malli perheiden tukemiseksi. Lisäksi hankkeessa tarjottiin kesätyöpaikka kymmenelle nuorelle.

Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa

Haastekimpputyö on kestävyysteemoja poikkileikkaavaa yhteiskehittämistä, joka tuottaa tietoa ja ratkaisuja kaupunkien yhteisiin johtamista ja käytäntöä linkittäviin haasteisiin. Yksi vuosien 2022-2023 haastekimppuryhmistä kehitti ratkaisuja kaupunkien hyvinvoiville yhteisöille.

Hiedanranta-foorumi

Hankkeessa kehitettiin verkostotoiminnan malli ja luotiin Hiedanranta-foorumi, joka on jatkuva kaupunkikehittämisen tahoja yhteen tuova verkosto. Mallilla Tampereen Hiedanrannasta muodostuu houkutteleva ja hiilinegatiivinen kaupunginosa.

Haastekimpputyö 2022-2023

Haastekimpputyö on kestävyysteemoja poikkileikkaavaa yhteiskehittämistä, joka tuottaa tietoa ja ratkaisuja kaupunkien yhteisiin johtamista ja käytäntöä linkittäviin haasteisiin. Yhteisiä kestävyyshaasteita ratkottiin kolmessa eri teemassa: hyvinvointi, kaupunkivihreä sekä kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu. 

Haastekimpputyö 2019-2020

Työssä tunnistettiin ja ratkaistiin kaupunkien ja kuntien yhteisiä kestävyyshaasteita. Haastekimput olivat Osallisuus ja yhteisöllisyys, Lähivihreä ja terveys, Asemanseudut sekä Kiertotalous ja yhteiskäyttö.

Esteetön aistipolku

Jämsässä suunniteltiin mindfullness-puisto kuntalaisten, matkailijoiden ja terveydenhuollon tarpeisiin vastapainoksi hektiselle elämäntavalle. Ideoita toteutuksiin kerättiin muun muassa ideakilpailulla, koulutuksen henkilöstöltä sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajilta. Aistipolku rakennettiin kesällä 2021.

Esiselvitys kestävän kaupunkikehityksen kansainvälisten rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksien tehokkaammasta hyödyntämisestä

Esiselvityksessä hahmotettiin kestävän kaupunkikehityksen kansainvälisen rahoituksen kokonaisuutta: sekä rahoitusmahdollisuuksia että rahoituksen saamista tukevia verkostoja ja foorumeita. Työ rajattiin EU:n kansainvälisiin ohjelmiin ja keskeisiin pohjoismaisiin rahoitusmahdollisuuksiin.

Erityisryhmien ulkoilualueiden kehittäminen

Lapualla kehitettiin Liuhtarin ulkoilualueita työpajoilla ja muulla osallistavalla toiminnalla. Alueelta ovat puuttuneet toiminnalliset elementit ja esteetön liikkuminen on ollut vaikeaa. Viheralueille on toivottu enemmän käyttöä sekä kohtaamisia erityisryhmien ja muiden kaupunkilaisten välille.

Elämänmittainen lähivihreäpolku

Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista kokoaa yhteen tutkimustietoa ja esimerkkejä luonnon ja viheralueiden vaikutuksista fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja liikkumiseen.

Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli

Hanke tuotti Järvenpäähän ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon mallin, jota kehitettiin kokeilutapahtumien sarjalla. Hankkeessa luotiin konkreettisia tapoja vähentää tapahtumien ympäristökuormitusta vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vahvistamalla yhteisöllistä tekemisen kulttuuria. 

Bike Lab Hämeenlinna

Kokeilussa edistettiin työllisyyttä ja pyöräilyä luomalla malli, jolla matalan kynnyksen pyöräpajasta voi siirtyä opiskelemaan ammatilliseen osatutkintoon polkupyörä-mekaniikkaa. Samalla tuettiin nuorten hyvinvointia ja yrittäjyyttä. 

Asukasenerginen Vaasa - Invånarenergisk Vasa

Hankkeessa vahvistettiin kaupungin kestävyystyön asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta, sekä kestävän kehityksen poikkihallinnollista yhteistyötä ja johtamista.  

Asuinalueiden eriytymiskehityksen seurantatyökalun seudullistaminen

Hankkeessa seudullistettiin Tampereella kehitettyä työkalua ja selvitettiin, onko kaupunkiseudulla havaittavissa eriytymistä ja millaisia erityispiirteitä siihen liittyy. Lisäksi haluttiin laatia toimenpide-suositukset sen hallintaan.

Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea

Hankkeessa aluetoimikunnat perehtyivät luonnon monimuotoisuuteen ja toteuttivat alueillaan sitä lisääviä tai luontokatoa vähentäviä toimenpiteitä. Asukaslähtöisestä kestävyystyöstä luotiin toimintamalli, joka otetaan käyttöön Kouvolan aluetoiminnassa. 

Alueelliset skaalaustyöpajat ja virtuaaliset oppimismatkat

Hyvien käytäntöjen skaalausta tuetaan tapahtumin, työpajoin ja vertaissparrauksilla.