X
Tältä sivulta löydät Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluissa, kehittämishankkeissa ja sparrauksissa kehitetyt ratkaisut ja oppaat sekä lisätietoa käynnissä olevasta työstä.
Monitavoitteinen kaupunkisuunnittelu on eri tarpeiden ja näkökulmien yhteensovittamista. Suunnittelualueen ominaispiirteiden, erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ristiintarkastelu ja yhteensovittaminen on haastavaa monialaisissa projekteissa.
Hyvinvointipuisto on viherympäristö, jossa taide ja luonto yhdistyvät asukkaita aktivoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi.
Tavoitteena oli ihmisläheisen paikantunnun ja paikallisidentiteetin kehittäminen maalaispitäjässä, joka liittyi Vaasan kaupunkiin 7 vuotta sitten.
Kunnille suunnattu opas kestävyyden johtamiseen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tulkintaa ja hyödyntämistä paikallistason poikkihallinnollisessa kestävässä kehityksessä.
Kuntaliiton Uuden sukupolven organisaatiot -verkostohankkeen (USO) kuudennen kauden teemana on kestävä kuntajohtaminen. Verkostohanke edistää kestävän kehityksen (SDG) viitekehyksen integrointia kuntien toiminnan suunnitteluun ja seurantaan sekä kaksoisjohtamiseen ja johtamisen prosesseihin ja toimintatapoihin.
Kokeilun tavoitteena on kehittää kestävyyttä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä. Yhteisen kaupunkistrategian toteuttaminen vaatii asukaslähtöistä toimintaa ja aktivointi, jotta kaikki toimijat saadaan edistämään kestävää kehitystä ja tavoitteisiin päästään. Hankkeen avulla tuotetaan uutta tietoa ja toimintamalleja erityisesti alle 10 000 asukkaan kuntien tarpeisiin.
Kokeilussa toteutettiin tiimivalmennus, jossa hyödynnettiin Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tiloja ja erilaisia luontoelementtejä. Se perustuu ratkaisukeskeisyyteen, leikillisyyteen ja pelillisyyteen. Kokeilu käynnistettiin toisaalta yliopiston palveluyksiköiden tiimien tiimiytymisen tukemiseksi, toisaalta oli tunnistettu verkostoitumisen ja vertaistuen puute Oulun kaupungin kestävän kehityksen yhdyshenkilöiden joukossa.
Kaupungit tarvitsevat tietoa vettä läpäisevien ja läpäisemättömien pintojen sijainnista alueellaan suunnittelua, tulvariskianalyyseja ja simulointeja varten.
Osallistuva budjetointi -menetelmän käyttö on Sipoon kunnanvaltuuston aloite vuodelta 2014. Projektin tavoitteena oli saada kuntalaiset mukaan puiston suunnitteluprosessiin, jotta he pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan valintoihin. Tärkeänä lähtökohtana oli, että puisto suunnitellaan houkuttelevaksi ja turvalliseksi kohtaamispaikaksi eri ikäisten asukkaiden näkökulmasta. Puiston lopullinen yleissuunnitelma on suunniteltu sen mukaisesti, mitä asukkaat ovat itse päättäneet vaihtoehdoista äänestämällä.
Väestöryhmien ja asuinalueiden eriytymisellä on tunnistettuja ja haitallisia ylisukupolvisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa, onko kaupunkiseudulla havaittavissa eriytymistä ja millaisia erityispiirteitä eriytymiseen liittyy, sekä laatia toimenpidesuositukset eriytymisen hallintaan.
Kestävä kaupunki -ohjelmassa on koottu inspiraatiopaketti “Saa kuulua! Oivalluksia osallisuuteen kaupungeissa ja kunnissa”, kokoelma helppokäyttöisiä ja innostavia neuvoja ja vinkkejä osallisuuden edistämiseen kunnissa.
FISU-verkoston kunnat ja FISU-palvelukeskus laativat resurssiviisautta edistävien toimien vaikuttavuutta mittaavia indikaattoreita. Niillä tuetaan kaupunkien kestävyyttä edistävää tiekarttatyötä ja johtamista sekä niiden toimeenpanoa.
Hankkeen tavoitteena on edistää ja kokeilla sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhdistämistä kunnissa käytännössä. Hankkeessa sovelletaan Reilun kiertotalouden käsikirjan oppeja.
Kartoitettiin sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhtymäkohtia ja nostettiin esiin hyviä esimerkkejä ja kehityskohteita kunnista. Kohderyhmänä olivat erityisesti kuntien sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden, kiertotalouden ja vähähiilisyyden asiantuntijat.
Hankkeessa rakennetaan Jyväskylän kaupungin poikkihallinnolliselle resurssiviisaustyölle digitaalinen yhteistyöalusta eli digiportaali, jonka avulla kehitetään ja parannetaan resurssiviisaustyön seurantaan ja johtamiseen hyödynnettävän tiedon systemaattisempaa hallintaa, läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä visualisointia.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä vieraskielisten ja eri kulttuuritaustaisten asukkaiden osallistumista kaavoitukseen ja kannustaa myös laajemmin oman asuinalueen ja lähiympäristön tarkasteluun sekä mielipiteen esittämiseen sen kehittämisestä.
Ruokailun osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta on kehitetty Vantaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa pitkään. Silti ruokailuprosentit ovat liian matalalla ja ruokailun ilmastovastuullisuutta tulee lisätä. Hankkeen päämäärinä on nostaa ruokailuprosentteja, laskea ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä sekä opettaa kestävän elämäntavan periaatteita lapsille ja nuorille.
NääsMaaS- kokeilussa järjestettiin 3.-9.-luokkalaisille nuorillle yhteiskuljetus koululta harrastusten pariin ja pois valitulle jättöpaikalle. Kokeilulla vähennettiin yksityisautoilua ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Samalla säästettiin vanhempien aikaa ja hermoja. Pidemmällä aikavälillä palvelu tarjoaa lapsille tasapuolisempia mahdollisuuksia matalan kynnyksen harrastuksiin.
Kokeilun tavoitteena oli nuorten ja päättäjien välisten kohtaamisten kautta lisätä nuorten osallisuuden kokemusta ilmasto- ja kestävän kehityksen päätöksenteossa. Kehitetyssä toimintamallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa.
Kokeilussa rakennettiin yhdessä usean kunnan kesken toimintamalli laadukkaan ympäristöviestinnän tuottamiseksi. Tavoitteena oli Suomen vaikuttavimman ja hauskimman paikallisen ilmasto- ja ympäristöviestinnän toteuttaminen positiivisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla.
Maahan muuttaneet eivät osallistu kaupungin kehittämiseen ja heidän äänensä ei tule kuulluksi. Keskustelimme viiden järjestön kanssa osallistumisen haasteista ja haimme ratkaisuehdotuksia. Haasteina on muun muassa osallistumisen kulttuurin puute, kielitaito ja tiedon saanti osallistumismahdollisuuksista.
Kokeilun tavoitteena oli laatia visuaalisesti näyttävä interaktiivinen tiekartta vuoteen 2030 Rauman kestävän kaupunkikehityksen periaatteista. Työtä tehtiin laajasti osallistaen.
Nuorten analyysit reittien ja julkisten paikkojen käveltävyydestä. Työkalua testattiin Kangasalan, Espoon ja Tampereen kaupungeissa. Labroissa opittiin paitsi kaupunkisuunnittelusta myös osallisuuden perustaitoja: kyseenalaistamista, kuuntelemista, katselemista, ideointia ja tiimityötä.
Hankkeessa tuotettiin tietoa ja laadittiin suositukset kaupunkikeskustojen kestävään kehittämiseen. Työhön osallistui laaja joukko asiantuntijoita EKK:n jäsenorganisaatioista ja verkostoista, kuten Kaupan liitto, Kiinteistöliitto ja kaupunkien keskustayhdistysten edustajia.
Kokeilujen fasilitoinnin tavoitteena oli lisätä kokeiluiden vaikuttavuutta kokeilujen viestintää ja tavoitteellisuutta vauhdittamalla. Motiva sparrasi sosiaalista kestävyyttä sekä viihtyisää ja terveellistä viherympäristöä edistäviä kokeiluhankkeita.
Lappeenrannan kaupungin hankkeen tavoitteena oli saada poistoon menevälle uudelleen käytettävälle materiaalille uusi elämä työstettävänä materiaalina. Materiaalien uudelleenkäyttökeskuksen toimintamalli on luotu ja ensimmäiset materiaalilahjoitukset saatu yrityksiltä ja niitä jaettiin eteenpäin kouluille työstömateriaaliksi.
Kuopiossa kehitettiin Ketun kierrätys -mobiilipeli työkaluksi koulujen ympäristökasvatukseen erityisesti kestävän kuluttamisen ja lajittelun teemoihin. Pelin avulla herätetään miettimään omia kulutusvalintoja sekä annetaan monipuolisesti tietoa kestävän kuluttamisen ratkaisuista.
Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 ja yksi teemavuoden neljästä pääteemasta on osallisuus. Lahdessa tehdään jo monipuolista osallisuustyötä, mutta osallisuuden kokonaisjohtamiseen tarvitaan työkaluja. Hankkeessa jatketaan ja vahvistetaan teemavuoden aikana aloitettua osallisuustyötä ja luodaan sekä pilotoidaan toimintamalli vuorovaikutteiselle kestävyystyölle.
Kokeilussa tuotettiin kaupunkisuunnittelun avuksi työkalu, jolla voidaan suunnitella ilmastoviisaita asemanseutuja. Työkalu perustuu EU-rahoitteisessa SMART-MR -hankkeessa kehitettyyn Low Carbon District- konseptiin. Konsepti koostuu neljästä osa-alueesta: maankäyttö, asuminen, liikkuminen sekä palvelut ja elinkeinot.
Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hanke vahvistaa Espoon ohjelmatyön asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uutta asukasosallisuuden mallia, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita pääsee vaikuttamaan kaupungin ilmasto- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen tulevaisuuspajoissa.
36 kestävyyden eri vaiheissa olevaa kuntaa työstivät yhdessä kestävän kehityksen seurantaa. Työn pohjalta laadittiin suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi kunnissa sekä kuntien kestävyystyön tukemiseksi kansallisella tasolla.
Kestävän kehityksen budjetointi -kehitystyössä tavoitteena on tunnistaa kestävän kehityksen ja talouden linkityksiä sekä kytkeä kestävä kehitys kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin.
Hankkeen vaihe I tuki Suomen kansallista raportointia YK:n Habitat III:ssa hyväksyttyyn Uuteen Kaupunkikehitysohjelmaan (New Urban Agenda, NUA). Vaiheessa II kehitettiin indikaattoreita kansallisen kestävän kaupunkikehityksen seurannan tueksi.
Kestävän kaupunkikehityksen toimeenpanon haasteita ratkaistiin kuntien yhteiskehittämisen ja asiantuntijoiden fasilitoiman työskentelyn avulla. Foorumi keskittyi innovatiivisiin ja älykkäisiin vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin, mutta konsepti on sovellettavissa myös muihin kestävän kehityksen teemoihin.
Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hankkeessa tehtiin konkreettista hyvien käytäntöjen skaalaustyötä ja kehitettiin toimintamalli skaalaamisen tueksi.
Kokeilun tavoitteena oli lisätä koettua yhteisöllisyyttä ja arjen kestäviä valintoja kahdessa Y-Säätiön asuinyhteisössä pääkaupunkiseudulla. Tarkoituksena oli luoda kestävän asumisen kummitoiminnan malli.
Hankkeessa laadittiin ajantasainen tilannekuva asemanseuduista ja niiden kehitystarpeista sekä luotiin asema-alueiden yhteiskehittämisen toimintamalleja erilaisilla asemanseuduilla hyödynnettäviksi.
Tavoitteena on tukea kuntien osallistavan ja vuorovaikutteisen kestävyystyön kokeilujen vaikuttavuutta.
Hankkeen tavoitteena on viedä laajempaan käyttöön Kestävä kaupunki -ohjelmassa toteutettujen kokeilujen tuloksia ja niissä syntyneitä ratkaisuja.
KERI-kokeilun tavoite oli lisätä riihimäkeläisten tietoisuutta kestävistä palveluista ja saada kaupunkilaiset valitsemaan ne, muodostaa kestävää elämäntapaa tukeva yhteisö sekä hahmotella tavaralainaamon toimintamalli. Kokeilua toteutettiin tapaamisilla, keskustelemalla, viestinnällä, verkostoitumalla ja kokoamalla yhteen havainnot, löydöt ja ideat.
Keravalla kokeiltiin ekologista kaupunkipyöräjärjestelmää. Hylätyistä polkupyöristä kunnostettiin toimivia kaupunkipyöriä kaupunkilaisten käyttöön. Tavoitteena oli luoda ja saada yhteisöllisyyttä kuntalaisten kesken sekä yhteiskäyttöpyörien myötä pyrittiin myös vähentämään luvattomasti lainattujen pyörien määrää.
Tutkimme Tampere.Finland-sovelluksen liikkumisen hiilijalanjälkilaskurin avulla terveysvaikutusheräteviestien vaikutusta liikkumiskäyttäytymisen ohjaamisessa.
Hankkeessa luodaan malli sosiaalisesti kestävästä ja älykkäästä kaupunkisuunnittelusta, jonka lähtökohtana on kirjastojen hyödyntäminen vuorovaikutuksen paikkoina ja siten kulttuuritoimen ja kaupunkisuunnittelun uudenlainen linkittäminen. Huomiota kiinnitetään etenkin hybridiosallistumisen keinoihin sekä asukastiedon hyödyntämiseen kunnissa sektorirajat ylittäen.
Kaupunkiolohuone on ympäristö, jossa kulttuuri, vapaa-aika ja palvelut sekä luonto yhdistyvät asukkaita aktivoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on löytää kunnallisten toimijoiden, yhdistysten ja yritysten välille yhteinen tahtotila, joka johtaa yhteistyöhön ja konkreettiseen tapahtumatuotantoon pitkään vajaakäytöllä olleella Hämeensaaren alueella ja lisää ymmärrystä erityisryhmien tarpeista.
Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun ”Kamalan hienoa! - Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin” -hankkeessa tuodaan kaupungin monipuolinen kestävän kehityksen eteen tehty työ näkyväksi eri toimijoiden kanssa yhteistyössä kaupunkiympäristössä toteutettavien ympäristö- ja kaupunkitaiteen keinoin.
Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorityön jatkohankkeessa Ilo irti indikaattoreista! (KEKANUA II) tavoitteena on kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreiden käytännön testaus erikokoisissa kaupungeissa ja kunnissa sekä niiden integrointi kuntien johtamisen, suunnittelun ja seurannan prosesseihin.
Kokeilun tavoitteena oli löytää uusia tapoja tukea alueellista osallisuutta ja kaventaa eriarvoisuutta. Kokeilussa toteutettiin lounasruokailuja lapsiperheille kolmessa puistokohteessa, mille oli lisääntynyttä tarvetta koronakriisinkin vuoksi.
Kokeiluhankkeessa kehitettiin verkostotoiminnan malli ja luotiin Hiedanranta-foorumi, joka on jatkuva kaupunkikehittämisen tahoja yhteen tuova verkosto. Mallin avulla Tampereen Hiedanrannasta muodostuu houkutteleva ja hiilinegatiivinen kaupunginosa.
Haastekimpputyö on kestävyysteemoja poikkileikkaavaa yhteiskehittämistä, joka tuottaa tietoa ja ratkaisuja kaupunkien yhteisiin johtamista ja käytäntöä linkittäviin haasteisiin. Yhteisiä kestävyyshaasteita ratkotaan kolmessa eri teemassa: hyvinvointi, kaupunkivihreä sekä kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu.
Työssä tunnistettiin ja ratkaistiin kaupunkien ja kuntien yhteisiä kestävyyshaasteita. Haastekimput olivat Osallisuus ja yhteisöllisyys, Lähivihreä ja terveys, Asemanseudut sekä Kiertotalous ja yhteiskäyttö.
Jämsässä suunniteltiin oma mindfullness-puisto kuntalaisten, matkailijoiden ja terveydenhuollon tarpeisiin vastapainoksi hektiselle elämäntavalle.
Lapuan kokeilussa kehitettiin Liuhtarin ulkoilualueita työpajojen ja muun osallistavan toiminnan kautta. Alueelta ovat puuttuneet toiminnalliset elementit ja esteetön liikkuminen on ollut vaikeaa. Viheralueille on toivottu enemmän käyttöä sekä kohtaamisia erityisryhmien ja muiden kaupunkilaisten välille.
Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista kokoaa yhteen tutkimustietoa ja esimerkkejä luonnon ja viheralueiden vaikutuksista fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja liikkumiseen.
Tapahtumatuotannon tukeminen ja kehittäminen ruohonjuuritasolta alkaen on kunnille tärkeää niin yhteisöllisesti, imagollisesti kuin aluetaloudelliseltakin kannalta. Tapahtumallisuuden lisääntyessä on samalla tärkeää vastata ekososiaalisiin haasteisiin rampauttamatta kuitenkaan ideoiden virtaa, tekemisen iloa sekä sujuvaa tapahtumatuotantoa.
The project examined more sustainable and communal urban housing opportunities with the aim of creating a space where the residents of the area can get their fingers dirty the soil and spend time together planting.
Kokeilun tavoitteena oli edistää työllisyyttä ja pyöräilyä luomalla malli, jolla matalan kynnyksen pyöräpajasta voi siirtyä opiskelemaan ammatilliseen osatutkintoon polkupyörämekaniikkaa. Samalla tuetaan nuorten hyvinvointia ja yrittäjyyttä.
Vaasan kaupungin strategian otsikko ja kärki on ”Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään”. Hankkeessa muodostetaan yhteisnäkemys siitä, miten asukkaat kytkeytyvät kaupungin tärkeimpään strategiseen teemaan kestävän kehityksen konkreettisin toimin: Invånarenergisk Vasa -hanke operationalisoi ja vahvistaa energiapääkaupungin moniäänistä asukastulkintaa.
Kouvolan aluetoimikunnat toimivat linkkinä asukkaiden, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten, kaupungin viranomaisten ja muiden osallistuvien tahojen välillä. Toimikunnat voivat tuoda kestävyysnäkökulman käytännönläheisesti ihmisten arkeen. Hankkeessa ideoidaan ja kokeillaan eri tapoja edistää kestäviä toimintatapoja lähiluonnon monimuotoisuuden lisäämisessä.
.jpg/ad606c27-54a0-aba4-3f1b-9b754ce8a8f3?version=1.0&t=1646155138282)
