Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehityksestä
Väestöryhmien ja asuinalueiden eriytymisellä on tunnistettuja ja haitallisia ylisukupolvisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa, onko kaupunkiseudulla havaittavissa eriytymistä ja millaisia erityispiirteitä eriytymiseen liittyy, sekä laatia toimenpidesuositukset eriytymisen hallintaan.
Eriytymisen tilaa havainnoitiin ns. suhteellisella hyvinvointi-indeksillä, joka perustuu kolmeen väestöä kuvaavaan muuttujaan neljänä tarkasteluvuotena.
Seudun kuntien hallintaa eriytymiskehityksestä tuetaan luomalla selvityksen pohjalta seudullinen seurantatyökalu viranhaltijoiden käyttöön. Seurannan tuloksia hyödynnetään muun muassa seudullisen asuntopolitiikan määrittämisessä ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa.
Tulokset
- Tunnistettiin, että seudulle on syntynyt selkeitä korkean ja matalan hyvinvoinnin keskittymiä, ja asuinalueiden välillä on nähtävillä kasvanutta eriytymistä sekä väestö- että asuinrakennuskannassa.
- Laadittiin suosituksia eriytymisen seurantaan ja seudulliseen yhteiskehittämiseen, ja kunta- ja aluekohtaisia sekä kaupunginosa- ja korttelitasoisia toimenpidesuosituksia eriytymisen ehkäisyyn ja lieventämiseen.
Vaikutukset
- Asuinalueiden eriytymisen tilaa seurataan säännöllisesti seudullista työkalua hyödyntäen.
- Asuinalueiden suunnittelun ja kehittämisen perustana on monialainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö:
- Palveluita kehitetään kohdentaen ja asukkaiden tarpeiden mukaan.
- Asuinalueilla on monipuolinen hallinto-, rakennustyyppi- ja huoneistojakauma.
- Toimenpiteet tukevat seudun tasapainoista kehitystä ja vaikuttavat alueelliseen eriytymiskehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
- Investointeja kohdennetaan tietoisesti markkinoita tasoittavalla tavalla.
Yhteistyössä
- Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
- Seudun kunnat
- Kuntayhtymän maankäytön ja asumisen sekä hyvinvointipalveluiden työryhmä
- Ympäristöministeriö
Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere
