Kestävän kaupungin vipuvarret
Kestävä kaupunki -ohjelma pyrkii osaltaan jouduttamaan hyvien käytäntöjen tunnistamista ja skaalaamista kuntien vuoropuhelun ja yhteiskehittämisen kautta. Tätä on tehty myös Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hankkeessa. Hankkeessa tuotetut materiaalit löydät tältä sivulta.
VIPU-hanke tuotti:
- Kestävän kaupunki- ja kuntakehityksen hyvien käytäntöjen tunnusmerkistön
- Kokoelman tunnusmerkistön täyttäviä ratkaisuja
- Tiiviitä esityksiä hyvistä skaalattavista käytännöistä
- Kuntien keskinäisen kannustuksen ja haastamisen tilaisuuksia
- Typologian skaalauksen eri tasoista ja niiden välisistä suhteista
Tämä kokonaisuus muodostaa hyvien käytäntöjen skaalaamisen toimintamallin, jota voidaan hyödyntää myös muilla kehittämispolitiikan aloilla.
Materiaalit
- Toimintamalli pähkinänkuoressa: Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) ja skaalauksen toimintamalli
- Koko raportti: Kestävän kehityksen vipuvarret - Katsaus hyvien käytäntöjen skaalaamiseen
- 8 vinkkiä kuntien parhaiden käytäntöjen soveltamiseen
- Käytäntökokoelmasta ja esitysmateriaalista (2-3) löydät lisätietoja alempaa tältä sivulta: Tutustu hyviin käytäntöihin
Lue lisää
- Helpommin sanottu kuin tehty - Kokemuksia skaalauksen toimintamallin rakentamisesta kunnille -blogi
- Hyvät ratkaisut käyttöön – vauhtia kestävän kaupunkikehityksen hyvien käytäntöjen skaalaukseen
8 vinkkiä kuntien parhaiden käytäntöjen soveltamiseen
Suomen runsaassa 300 kunnassa tehdään päivittäin töitä kestävän kehityksen eteen. Yrityksen ja erehdyksen kautta nämä arjen elävät laboratoriot ovat keksineet kosolti toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja. Jos ne otettaisiin kaikissa kunnissa käyttöön, Suomi voisi ottaa harppauksen eteenpäin.
Ongelma vain on, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Elävässä elämässä parhaatkin ratkaisut etenevät kuntakentällä kovin verkkaisesti. Esteitä on monia – eikä vähäisimpänä se, että kunnissa ihmisillä on usein kädet täynnä töitä.
Tätä ongelmaa ratkaisemaan käynnistettiin hanke kestävän kaupungin vipuvarret. Siinä tarkastelimme tapoja vauhdittaa kuntien parhaiden käytäntöjen levittämistä ja soveltamista.
Käytännön kokemuksiin paneutumalla ja keskustelemalla kuntien ihmisten kanssa meille alkoi hahmottua joukko oppeja. Toivottavasti ne voivat auttaa kuntia ympäri Suomea tarttumaan parhaisiin käytäntöihin.
Portinvartijat ovat henkilöitä, jotka pystyvät vaikuttamaan olennaisesti parhaiden käytäntöjen omaksumiseen. Kunnissa kokeneet keskijohdon ihmiset ovat usein avainasemassa. Yhtäältä heillä on esihenkilöasema, toisaalta edelleen suora yhteys käytännön työhön.
Harva vastustaa kestävää kehitystä, mutta parhaatkin aloitteet törmäävät usein raadolliseen arkeen. Siksi päättäjille pitää pystyä osoittamaan konkreettisesti ja mieluiten lukujen avulla, miten uusi ratkaisu esimerkiksi säästää rahaa tai kohentaa kuntalaisten hyvinvointia. Vaikutuksia on myös tärkeä seurata – usein hyödyt toteutuvat vasta viiveellä.
Kun hyvien käytäntöjen tekijät ovat tiedossa, heihin kannattaa olla suoraan yhteydessä. Yleensä ratkaisujen alkuperäkunnissa arvostetaan myönteistä huomiota, ja soveltajakunta taas arvokkaita käytännön kokemuksia. Muista kuitenkin, että edelläkävijäkunnissa ollaan usein ihan yhtä kiireisiä kuin muuallakin.
Uudisraivaajan arki on välillä umpihangessa tarpomista. Parrasvalojen ulottumattomissa on paljon tilaa, jossa voi soveltaa koeteltuja oppeja. Copy with pride! Älä ole kateellinen toisten hyvistä ideoista, vaan loista sillä, että osaat kotiuttaa hyödyt vähällä vaivalla.
Jos olet lähdössä hyödyntämään toisaalta kehitetty käytäntöä, pohdi tekemisiäsi pitkin matkaa. Kiinnostaville tarinoille löytyy lukijoita, ja innostus tarttuu parhaiten, kun tekijät kertovat työstä omin sanoin. Jaa kokemuksia sekä myötä- että vastoinkäymisistä.
Hyvän käytännön omaksuminen on helpompaa, jos mukana on sparraajia. Voit löytää verkostoistasi kollegoja, joilla sama haaste on jo työpöydällä. Jos rinnallasi on toisen kunnan tulisieluja, yhdessä olette vahvempia.
Kunta saa aikaan enemmän ottamalla mukaan alueen muut toimijat. Järjestöillä ja yrityksillä on kuitenkin omat reunaehtonsa. Mieti jokaiselle toimijalle rooli, jossa sen vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa.
Kun yritystoimija on mukana skaalauksessa, voi toimintaan olla tarjolla yllättävänkin paljon yrityksen omia resursseja. Jos kuntasi toimii skaalattavan liiketoiminnan laboratoriona, voi se olla onnenpotku. Saatat jopa päästä yrityksen siivellä maailmanmaineeseen.
Tutustu hyviin käytäntöihin
VIPU-hankkeessa koottuun hyvien käytäntöjen kokoelmaan voi tutustua sekä videoiden ja esitystallenteiden että esittelydiojen avulla.
VIPU-videot löytyvät FCG:n sivuilta neljän teeman alle ryhmiteltyinä:
Käytännöistä on koottu myös teemakohtaiset diaesitykset:
- Lähiluonnon saavutettavuus
- Espoon rantaraitti - ranta kuuluu kaikille
- Meijän polku - bussilla luontopoluille (Jyväskylä)
- Hyvinkään omenapuut - pyörällä yhteiseen puutarhaan
- Jalotus - kiertotalous ja urbaani maatalous
- Osallisuus, liikunta ja kestävyys
- Hiedanrannan skeittikäytännöt (Tampere)
- Hiilineutraali Honka - korisjengi hiilineutraaliksi (koripalloseura Honka)
- BikeLab - kumppanikäytönnöstä uudeksi ammattikunnaksi (Hämeenlinna)
- Kestävyyden digitalisaatio ja tiedolla johtaminen
- Ilmastotoimenpiteiden seuranta - Helsingin ilmastovahti
- Helsingin kiertotalousvahti
- Kokemuksia henkilökohtaisesta hiilibudjetista (Lahti)
- Kestävä rakentaminen ja asuminen
- Puurakentamisen onnistumisia Jyväskylässä, tapaus Kuokkala
- Kiertotalouden haaste rakentamisessa, tapaus Hiedanranta (Tampere)
- Taloyhtiöiden energiaekspertit -malli Tampereella
- Kehittyvä kerrostalo -toimintatapa osana Helsingin tontinluovutusmenettelyä
- Binckhorstin kumppanuusmalli, Den Haag
Käyttöönotto ei aina ole suoraviivaista
Monia hyviä käytäntöjä on varsin vaivatonta lähteä toteuttamaan toisilla paikkakunnilla, mutta joskus siirtäminen vaatii perusteellisen valmistelun, johon kunnat voivat harvoin lähteä ilman johdon suostumusta. Kun katsomme esimerkiksi lähiluonnon saavutettavuuteen liityvää kokonaisuutta, Luontopysäkit-toimintatapa on varsin helppo omaksua ja edellyttää uusissa ympyröissään lähinnä viitseliäisyyttä ja yhteistyöhalua.
Luontopysäkit yhdistävät Jyväskylän paikallisliikenteen verkoston Jyväskylän luontokohteisiin ja tuovat näin lähiluonnon kohteet asukkaille helpommin saavutettaviksi:
Espoon Rantaraitti taas on kehittämiskonseptina hyvin vaativa muun muassa siksi, että reitin varren maanomistusten uudelleenjärjestely on työlästä eikä ole mikään läpihuutojuttu poliittisestikaan.
Espoon rantaraitti on merenrannan virkistys- ja ulkoilureitti, joka sitoo yhteen yli 40 km pitkän kevyen liikenteen väylän varrelta löytyviä ympäristöjä ja palveluja:
Kysy konsortiolta skaalauksesta
Marraskuussa 2020 käynnistynyttä VIPU-hanketta on johtanut Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé (puh. 040-0708178). Hankekonsortioon kuuluvat myös FCG Oy ja Tyrsky-Konsultointi. Hanke päättyi vuoden 2021 lopussa.