Hyvät ratkaisut käyttöön – vauhtia kestävän kaupunkikehityksen hyvien käytäntöjen skaalaukseen
Kunnat ja kaupungit eri puolilla Suomea ovat kehittäneet toimintaansa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hanke etsi ratkaisuja siihen, kuinka saada hyvät käytännöt skaalattua nopeammin. Syntyneet työkalut ovat hyödynnettävissä kaupunkikehittämisen ohella muissa aihepiireissä.
Kunnat ja muut organisaatiot ovat edistäneet kestävän kehityksen tavoitteita aktiivisesti, mutta joskus hyvätkin tulokset ovat vaarassa jäädä pistemäisiksi saavutuksiksi tai hiipua kehittämishankkeiden päättyessä.
Kestävän kaupunkikehityksen vipuvarret -hankkeessa kehitettiin skaalauksen uusia menetelmiä ja kokeiltiin, millaisin keinoin hyväksi havaitut käytännöt saadaan vietyä kuntien konkreettiseen toimintaan. Hanke tuotti myös kriteeristön, jonka avulla voidaan tunnistaa hyvä kestävän kaupunkikehityksen käytäntö: Hyvän käytännön on oltava vaikuttava useammalla kuin yhdellä kestävän kehityksen osa-alueella. Lisäksi ratkaisulle on oltava kysyntää kuntakentällä, tulokset on kyettävä todentamaan ja käytännön eri vaiheissa huomioidaan sidosryhmien tarpeet. Jotta ratkaisu voidaan ottaa konkreettisesti käyttöön, sen tekeminen on myös dokumentoitava huolellisesti.
Hyvän käytännön skaalaaminen voi tarkoittaa hyvin eri kokoisia toimia. Suppeimmillaan se voi olla hyvän käytännön vahvistamista, joka vakiinnuttaa ja tehostaa toimintaa sen syntysijoilla. Käytännön laajentaminen vie ratkaisun uuteen toimintaympäristöön, muille paikkakunnille tai kansalliseen mittakaavaan. Vaikuttavimmillaan ratkaisu valtavirtaistuu ja luo kattavampaa yhteiskunnallista muutosta, esimerkiksi lainsäädännössä tai ihmisten arvoissa.
Skaalaaminen vaatii tuekseen työkaluja, jotka auttavat ratkaisun konkreettisessa käyttöönotossa ja sovittamisessa uusiin olosuhteisiin. ”Kestävyystavoitteet saavutetaan sitä nopeammin ja tehokkaammin mitä laajemmin hyvät ratkaisut saadaan käyttöön. VIPU-hankkeessa tehty työ selkeyttää skaalauksen käsitteistöä, tuo ryhtiä usein yleispiirteiseen skaalauspuheeseen ja tarjoaa vinkkejä konkreettiseen skaalaustyöhön. Tulokset auttavat myös tunnistamaan esteitä hyvien käytäntöjen leviämisen tiellä ja löytämään ratkaisumahdollisuuksia”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä kiittää.
Hyvät käytännöt eivät synny, kehity tai siirry ilman käytännön työn tekijöitä – oman toimintansa kehittäjiä ja toisten saavutuksia uteliaasti seuraavia ihmisiä. “Hyvien käytäntöjen ytimestä tuntuu aina löytyvän innostunut yksilö tai tiimi, joka tietää mitä tekee ja miksi. On ollut ilo nähdä, miten halukkaasti nämä ihmiset ovat jakaneet oppimaansa muille ja miten helposti innostuksen ilmapiiri tarttuu”, VIPU-hanketta vetänyt vanhempi tutkija Kaisa Schmidt-Thomé kiteyttää havaintojaan. “Olisi tärkeää saada näiden uutta luovien tiimien aikaansaannoksille niiden ansaitsema huomio”, hän jatkaa.
VIPU-hanke toteutettiin osana ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa, joka vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä. Työstä vastasi Demos Helsingin, FCG Oy:n ja Tyrsky-Konsultoinnin konsortio ympäristöministeriön, valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön ja kuntien edustajista kootun ohjausryhmän tuella. Kestävä kaupunki -ohjelma jatkaa skaalaustyötä ja sen työkalujen kehittämistä. Kestävä kaupunki –ohjelma tarjoaa kaupungeille ja kunnille tukea niin hyvien käytäntöjen viestinnälliseen levittämiseen ja kuntien vuoropuheluun kuin hyvien ratkaisujen konkreettiseen käyttöönottoon.
Lisätietoja
- Ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen, ympäristöministeriö, [email protected]
- Vanhempi tutkija Kaisa Schmidt-Thomé, Demos Helsinki Oy, [email protected]
- Tutustu toimintamalliin kestavakaupunki.fi/skaalaus
