Johtaminen osaksi kestävää kaupunkikehitystä
Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.
Kestävän kehityksen johtamista tukevat hankkeet ovat tarjonneet tietoa, työkaluja ja asiantuntijatukea kestävyyden strategiseen johtamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Hankkeet ovat lisäksi koonneet kuntia yhteisen oppimisen äärelle. Johtamisen kehitystyö voi tuottaa myös laajoja kerrannaisvaikutuksia, kun tulokset siirtyvät kuntien pysyviin rakenteisiin ja toimintaan sitoudutaan läpi organisaation.
Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit helpottavat seurantaa
Kestävän kehityksen tavoitteiden seuraamiseen tarvitaan indikaattoreita. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit, joita voidaan hyödyntää kuntien johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa.
”Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit mahdollistavat kestävän kehityksen tarkastelun eri mittakaavoissa paikalliselta globaalille tasolle. Hankkeessa linkitettiin indikaattorit kuntien johtamiseen, mikä tukee indikaattorien suunnitelmallista hyödyntämistä ja edistää tietoon perustuvaa johtamista”, toteaa ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä.
Ensimmäinen ehdotus avainindikaattoreista tuotettiin tutkijoiden analyysin ja yli 60 organisaation työpajaprosessin pohjalta vuonna 2021, jonka jälkeen jatkotyössä vuosina 2022-2023 indikaattoreita täsmennettiin ja integroitiin kuntien johtamiseen yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa. Indikaattorityön tulokset kootaan vuoden vaihteessa julkaistavaan raporttiin.
Indikaattorityötä koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Testaukseen osallistuivat myös Espoo, Helsinki, HSY, Kerava, Kouvola, Oulu, Raasepori, Salo, Valkeakoski ja Vantaa. Hanketta sparrasi ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, THL:n, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden seurantaryhmä.
Kestävän kehityksen budjetointi osaksi toiminnan suunnittelua
Toiminnan suunnittelu lähtee usein talouden näkökulmasta, jolloin ilmasto, luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys jäävät muiden tavoitteiden varjoon. Kestävän kehityksen budjetointi -hanke tunnisti yhteyksiä kestävän kehityksen ja talouden välillä sekä integroi kestävää kehitystä kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin.
Hankkeessa oli mukana kuusi kuntaa, jotka pureutuivat kestävän kehityksen budjetointiin eri näkökulmista. Helsinki kehitti kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, Muurame sosiaalisesti kestävää luontobudjetointia ja Oulu laati ympäristöbudjetoinnin mallin. Turku, Kuhmo ja Imatra kehittivät lapsiin ja nuoriin liittyvää talouden suunnittelua. Kokonaisuudessaan hanke kehitti kuntien budjetointia monipuolisesti, ja toimi jopa kestävyystyön tienavaajana.
”Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä, mutta yhteinen hanke on ollut hyvä lähtölaukaus. Saimme kehitettyä talousarviotavoitteiden kestävyysnäkökulmaa ja vaikuttavuutta”, erityisasiantuntija Mia Malin Helsingin kaupungilta toteaa.
”Opimme sanoittamaan kestävän kehityksen tekoja ja kirjaamaan kestävän kehityksen budjetoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen kestävyyden talousarvion laadintaohjeisiin. Ne tulevat myös talousarviokirjaan", kertoo nuorisopalveluvastaava Ritva Juntunen Kuhmon kaupungista.
Hankkeen raportti kokoaa opit ja oivallukset, tarjoaa askelmerkit kestävän kehityksen budjetoinnin rakentamiselle ja avaa kuuden kunnan kehitystyötä.
Kestävän kehityksen budjetointi – kokemukset ja opit kunnista
Kuntien työtä fasilitoi Motiva Oy tukenaan valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Kuntaliiton edustajien muodostama sparrausryhmä.
Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen on avain laaja-alaisempaan vaikuttavuuteen
Kestävä kehitys rakentuu taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Jotakin kestävän kehityksen ulottuvuutta edistävä toimi voi joko vahvistaa tai olla ristiriidassa muiden ulottuvuuksien kanssa. Kun kestävän kehityksen edistämisessä huomioidaan nämä kaikki ulottuvuudet, voidaan tunnistaa kestävyyttä edistävien toimien ristikkäisvaikutuksia ja vahvistaa positiivisia ristikkäisvaikutuksia.
Tuki kaupunkien ja kuntien ristikkäisvaikutusten arvioinnille -hankkeeseen osallistui Lappeenranta, Oulu, Porvoo, Rovaniemi ja Vantaa. Hanke toteutettiin näiden kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja keskittyi konkreettisiin tapauksiin. Työtä fasilitoi Gaia Consulting Oy yhdessä Sweco Finlandin kanssa.
”Sparrattavat kunnat käsittelivät hankkeessa esimerkiksi kaavoitusta ja tiivistämisrakentamisen kestävyysvaikutuksia. Tiivistämisen vaikutukset ympäristöterveyteen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja viihtyisyyteen on syytä arvioida kokonaiskuvan saamiseksi päätöksentekoon. Näkökulman laajentamisessa auttoi poikkihallinnollinen keskustelu, joka onnistui ilahduttavasti”, toteaa Susanna Sepponen Gaia Consultingilta.
Hanke tuki kuntia kestävän kehityksen toimien vaikutusten tunnistamisessa ja positiivisten ristikkäisvaikutusten vahvistamisessa. Hanke vahvisti poikkihallinnollista dialogia sekä kehitti ja kokosi ristikkäisvaikutusten arviointia tukevia työkaluja. Työkaluja tuotettiin muun muassa vaikuttavuusketjujen visualisointiin, vaikutusten tunnistamiseen ja erittelyyn sekä vaikutusten arvioinnin sijoittamiseen osaksi päätöksentekoprosessia.
Lisätietoja:
Virve Hokkanen
ohjelmapäällikkö
p. 02952 50034
[email protected]
Tapio Reinikainen
johtava asiantuntija
Suomen ympäristökeskus, Syke
p. 050 598 8548
[email protected]
Okariina Rauta
johtava asiantuntija
Motiva Oy
p. 09 6122 5071
[email protected]
Susanna Sepponen
Senior Manager
Gaia Consulting Oy
p. 0401380067
[email protected]
