Kuntien osallistavaa ja vuorovaikutteista kestävyystyötä edistävät kokeilut
Tutustu uusiin kokeiluihin!
Espoon kaupunki. Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA)
Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hanke vahvistaa Espoon ohjelmatyön asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uutta asukasosallisuuden mallia, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita pääsee vaikuttamaan kaupungin ilmasto- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen tulevaisuuspajoissa. Pajoissa hyödynnetään luovia menetelmiä. Tulevaisuuspajat tuovat Espoon kestävän kehityksen työn monimutkaiset kokonaisuudet lähemmäs asukkaiden arkea ja auttavat viestimään työstä asukaslähtöisesti. Hankkeen valmennukset vahvistavat kaupunkien osaamista luovissa osallisuuden menetelmissä. Hankkeen tavoitteena on tuoda asukkaiden ääni tiiviimmin osaksi Espoon kestävän kehityksen työtä ja auttaa tarkastelemaan tavoitteita paremmin asukkaiden näkökulmasta. Tämä edistää sosiaalista kestävyyttä osana vihreää siirtymää ja vahvistaa Espoon tavoitetta olla kestävän kehityksen edelläkävijä yhdessä asukkaiden kanssa.
Hämeenlinnan kaupunki. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa
Kaupunkiolohuone on ympäristö, jossa kulttuuri, vapaa-aika ja palvelut sekä luonto yhdistyvät asukkaita aktivoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on löytää kunnallisten toimijoiden, yhdistysten ja yritysten välille yhteinen tahtotila, joka johtaa yhteistyöhön ja konkreettiseen tapahtumatuotantoon pitkään vajaakäytöllä olleella Hämeensaaren alueella ja lisää ymmärrystä erityisryhmien tarpeista. Kaupunkiolohuone on myös alusta pop up- tapahtumille. Korona"lama" on saanut ihmiset jäämään koteihin ja eristäytymään, kaupunkiolohuone luo puitteet aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämiselle. Kokeilu edistää Hämeenlinnan hiilineutraaliusohjelman tavoitteita tarjoamalla tietoa ja kannustusta kestäviin elämäntapoihin sekä alustan toimia.
Jyväskylän kaupunki. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali - tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030
Hankkeessa rakennetaan Jyväskylän kaupungin poikkihallinnolliselle resurssiviisaustyölle digitaalinen yhteistyöalusta eli digiportaali, jonka avulla kehitetään ja parannetaan resurssiviisaustyön seurantaan ja johtamiseen hyödynnettävän tiedon systemaattisempaa hallintaa, läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä visualisointia. Entistä avoimempi, saavutettavampi ja jalostetumpi informaatio palvelee kaupungin resurssiviisaustyön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä muita tiedolla johtamisen tarpeita. Portaalin tavoitteena on myös parantaa resurssiviisaustyön näkyvyyttä niin sisäisesti kuin organisaation ulkopuolelle. Lisäksi laaditaan kaupungin hiilineutraaliustavoitteen 2030 skenaariolaskenta, joka toimii Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman kanssa yhtenä portaalin sisällön kehyksenä.
Järvenpään kaupunki. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli
Tapahtumatuotannon tukeminen ja kehittäminen ruohonjuuritasolta alkaen on kunnille tärkeää niin yhteisöllisesti, imagollisesti kuin aluetaloudelliseltakin kannalta. Tapahtumallisuuden lisääntyessä on samalla tärkeää vastata ekososiaalisiin haasteisiin rampauttamatta kuitenkaan ideoiden virtaa, tekemisen iloa sekä sujuvaa tapahtumatuotantoa. Järvenpää vastaa tähän ekososiaalisen tietoisuuden synnyttämisellä, jossa vapautuneesti voi kasvattaa henkistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, mutta materiaaliselle kulutukselle on rajat. Hankkeessa kerätään yhteen toimijat ja luodaan kokeilutapahtumien avulla systeemistä ajattelua tukeva malli niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti kestävälle tapahtumatuotannolle Järvenpäässä. Malli toimii rinta rinnan Järvenpäässä käyttöön otetun resurssiviisauden toimintasuunnitelman ja siihen kytkeytyvän ympäristövahti -työkalun kanssa.
Kouvolan kaupunki. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea
Kouvolan aluetoimikunnat toimivat linkkinä asukkaiden, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten, kaupungin viranomaisten ja muiden osallistuvien tahojen välillä. Toimikunnat voivat tuoda kestävyysnäkökulman käytännönläheisesti ihmisten arkeen. Hankkeessa ideoidaan ja kokeillaan eri tapoja edistää kestäviä toimintatapoja lähiluonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Asuinalueet lähiympäristöineen tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, koska niihin ei kohdistu samanlaisia tuottotavoitteita kuin tuotannossa olevalle maalle. Luontokadon ehkäisy omassa lähipiirissä on mielekästä toimintaa, jota voidaan toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa tai vain omalla pihalla. Se sopii paikallisesti organisoitavaksi, yhteisölliseksi toiminnaksi. Tuekseen se vaatii tietoa luonnon köyhtymisestä, sen vaikutuksista ja esteistä. Hankkeen myötä luodaan kestävän kehityksen toimintamalli Kouvolan aluetoimintaan.
Kuhmon kaupunki. Täyttä elämää Kuhmossa - Kestävä kehitys elämään arjen teoissa
Kokeilun tavoitteena on kehittää kestävyyttä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä. Yhteisen kaupunkistrategian toteuttaminen vaatii asukaslähtöistä toimintaa ja aktivointi, jotta kaikki toimijat saadaan edistämään kestävää kehitystä ja tavoitteisiin päästään. Hankkeen avulla tuotetaan uutta tietoa ja toimintamalleja erityisesti alle 10 000 asukkaan kuntien tarpeisiin. Hankkeessa kehitetään kestävän kehityksen sopimusmalli paikallisten toimijoiden kanssa ja nivotaan kestävän kehityksen työ osaksi lakisääteistä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi kokeillaan draaman keinoja kestävän kehityksen osallisuustyössä, koulutetaan organisaation toimijoita sekä tuodaan kulttuuri vahvasti mukaan osaksi sekä osallisuuden kokemusta että kestävästä kehityksestä viestimiseen.
Lahden kaupunki. Kestävää osallisuutta Lahdessa
Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 ja yksi teemavuoden neljästä pääteemasta on osallisuus. Lahdessa tehdään jo monipuolista osallisuustyötä, mutta osallisuuden kokonaisjohtamiseen tarvitaan työkaluja. Hankkeessa jatketaan ja vahvistetaan teemavuoden aikana aloitettua osallisuustyötä ja luodaan sekä pilotoidaan toimintamalli vuorovaikutteiselle kestävyystyölle. Hankkeessa testataan Erätauko-dialogista lapsille ja nuorille sovellettua Skididialogia kiertotalouden näkökulmasta sekä rakennetaan alueellisille kumppanuuspöydille oma toimintamuoto, jonka keskiössä on vuorovaikutteinen kestävyystyö. Hankkeen aikana kootaan Lahden osallisuuden tavat ja kohteet osallisuuskartaksi ja toteutetaan osallisuusmallia kuvaava työkirja. Muut kunnat voivat hyödyntää osallisuuskarttaa ja työkirjaa joko osittain tai kokonaan. Malli on skaalattavissa sekä pienempiin että suurempiin kuntiin.
Lappeenrannan kaupunki. Kamalan hienoa! - Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin
Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun ”Kamalan hienoa! - Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin” -hankkeessa tuodaan kaupungin monipuolinen kestävän kehityksen eteen tehty työ näkyväksi eri toimijoiden kanssa yhteistyössä kaupunkiympäristössä toteutettavien ympäristö- ja kaupunkitaiteen keinoin. Hankkeessa tarjotaan asukkaille mahdollisuus osallistua taideteosten tekemiseen, niiden ideointiin ja kommentointiin sekä pohtimaan omaa suhdettaan ympäristöön. Samalla haastetaan asukkaita tuomaan esiin uusia kehittämiskohteita, joihin osallistumalla kaupunki voi parantaa ympäristön eteen tehtävää toimintaansa. Tavoitteena on myös luoda uudenlaisia toimintamalleja Lappeenrannan kaupungin ja sen toimialojen välille, sekä kaupungissa toimivien kolmannen sektorin ja kuvataiteen perusopetusta sekä taiteen ammatillista opetusta tarjoavien toimijoiden kesken.
Nurmeksen kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa
Hankkeessa luodaan malli sosiaalisesti kestävästä ja älykkäästä kaupunkisuunnittelusta, jonka lähtökohtana on kirjastojen hyödyntäminen vuorovaikutuksen paikkoina ja siten kulttuuritoimen ja kaupunkisuunnittelun uudenlainen linkittäminen. Huomiota kiinnitetään etenkin hybridiosallistumisen keinoihin sekä asukastiedon hyödyntämiseen kunnissa sektorirajat ylittäen. Hankkeeseen osallistuvien kuntien haasteena on joko se, että osallistuvan suunnittelun käytännöt ovat vasta kehittymässä (Nurmes ja Siuntio) tai se, ettei osallistuminen tavoita riittävän monipuolisesti kuntalaisia (Espoo). Malli tarjoaa osallisille näköalapaikan ajankohtaiseen kaupunkisuunnittelun keskusteluun sekä laajentaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa asuinalueellaan. Hanke laajentaa MRL:n mukaista osallistumisen palettia sekä avaa keskustelua siitä, mitkä kestävyyden kysymykset ovat paikallisesti keskeisimpiä sekä miten niitä voidaan kaupunkisuunnittelun keinoin ratkoa.
Tampereen kaupunki. Keli - Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla
Liikkumisen päästöjen vähentäminen on merkittävä haaste ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilijalanjälkilaskurit auttavat käyttäytymisen muutoksen ohjaamisessa. Tampereen kaupunki on kehittänyt ja julkaissut ilmaisen liikkumisen hiilijalanjälkilaskurin kaupunkisovelluksessaan. Keli (Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla) -hankkeessa tutkimme liikkumisen hiilijalanjälkilaskurin avulla terveysvaikutusheräteviestien vaikutusta liikkumiskäyttäytymisen ohjaamisessa. Hanke tuottaa tutkittua tietoa siitä, miten asukkaita voidaan kannustaa kestävään liikkumiseen. Hankkeessa aktivoimme asukkaita liikkumaan kestävämmin ja osallistumaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteutukseen, toteutamme kaupungin strategiaa ja kehitämme laskurin teknistä toteutusta avoimella lähdekoodilla.
Vaasan kaupunki. Asukasenerginen Vaasa - Invånarenergisk Vasa
Vaasan kaupungin strategian otsikko ja kärki on ”Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään”. Hankkeessa muodostetaan yhteisnäkemys siitä, miten asukkaat kytkeytyvät kaupungin tärkeimpään strategiseen teemaan kestävän kehityksen konkreettisin toimin: Invånarenergisk Vasa -hanke operationalisoi ja vahvistaa energiapääkaupungin moniäänistä asukastulkintaa. Hankkeessa toteutetaan muun muassa Vaasan osallistuvan budjetoinnin asukasehdotuksissa sekä erilaisissa asukastyöpajoissa esiin nousseita vaasalaisten toiveita ja toimenpiteitä kestävämpään kaupunkielämään. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään parhaita käytänteitä myös EU:n Green Capital kaupungeissa toteutetuista asukastoimista. Hanketta toteutetaan poikkihallinnollisesti, toisilta oppien sekä asukkaiden ja järjestöjen kanssa yhteiskehittämällä. Sosiaalisesti kestävää kehitystä tuetaan huomioimalla haavoittuvassa asemassa olevien asukasryhmien mukana olo ja esimerkiksi kielellinen esteettömyys (monikielisyys).
Vantaan kaupunki. Osaamista ja osallistumista – lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria
Ruokailun osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta on kehitetty Vantaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa pitkään. Silti ruokailuprosentit ovat liian matalalla ja ruokailun ilmastovastuullisuutta tulee lisätä. Hankkeen päämäärinä on nostaa ruokailuprosentteja, laskea ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä sekä opettaa kestävän elämäntavan periaatteita lapsille ja nuorille. Tätä varten hankkeessa luodaan uudenlainen toimintamalli ruokailun strategisen kehittämisen ja osallisuuden vahvistamiseksi ja tehdään uusia kasvatusmateriaaleja olemassa oleviin käytäntöihin pohjaten. Lisäksi kehitetään maistuvia ruokareseptejä lasten ja nuorten lähtökohdista. Hanke on jatkumoa nuorten aloitteesta käynnistyneelle ruokailun ympäristövastuun ja osallisuuden yhteiskehittämiselle. Luotavat konseptit ja materiaalit jaetaan muiden kuntien käyttöön.