Sosiaalisesti kestävä kiertotalous on yhteiskunnallisen hyödyn maksimointia, jossa toiminnasta koituvat vaikutukset ovat mahdollisimman suuria sekä ihmisille että ympäristölle. Motivan Tiia Merenheimo kirjoittaa blogissa, miten kiertotalous kietoutuu sosiaalisen kestävyyden kanssa erottamattomasti yhteen, ja miten teemojen kytkeminen toisiinsa voi avata uudenlaisia yhteistyön muotoja kunnissa.
Sosiaalisen kestävyyden näkökulmat auttavat kiertotalouden tavoitteisiin pääsemistä. Riittävän osaamisen varmistaminen ja eri ihmisryhmien tarpeiden huomioiminen ovat edellytyksiä sille, että laajamittainen siirtymä kiertotalouteen on ylipäätään mahdollinen. Esimerkiksi yhteiskäytön uudet ratkaisut kuntalainen omaksuu käyttöön vain, jos ne aidosti vastaavat hänen tarpeisiinsa. Lisäksi osallisuus ja yhteisöllisyys voivat tuoda vauhtia toimintatapojen muutoksille. Yhdessä tekemisellä on taipumus innostaa ihmisiä tavoittelemaan yhteistä hyvää. Tästä esimerkkinä esimerkiksi Keravan yhteisöllinen kiertotalouskeskus, jossa Jalotus ry -niminen yhdistys kaupungin tuella tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia tavaroiden korjaamiseen ja vaihdantaan.
Toisaalta kiertotalouden ratkaisut voivat luoda inhimillistä hyvinvointia. Kestävässä siirtymässä kiertotalouteen on arvioitu olevan valtavaa työllisyyden ja uusien innovaatioiden luomisen potentiaalia. Esimerkiksi teollisten symbioosien kehittäminen voi tuoda alueelle uusia yrityksiä ja siten työpaikkoja. Yksilölle mahdollisuudet olla vaikuttamassa oman kunnan kiertotaloustyöhön ja omaa elämää koskeviin kestävämpiin ratkaisuihin tuovat kokemuksia merkityksellisyydestä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Esimerkiksi Hämeenlinnan BikeLab-kokeilussa kannustettiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyöränkorjauskoulutuksen pariin. Nuorilla oli näin mahdollisuus opiskella pyöränkorjauksen ammattitutkinto.
Kunnassa sosiaalisen kestävyyden liittäminen kiertotalouteen ohjaa ajattelemaan uudella tavalla yli sektorirajojen. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi tavoitteita on pystyttävä edistämään yli organisaatiorajojen. Riihimäellä Kestävän elämän tapojen KERI-hankkeessa kestäviä palveluita koottiin yhteen kuntalaisille helposti saataville. Yksikkörajat ylittävä tekeminen edisti vuoropuhelua koko kuntaorganisaatiossa.
Sosiaalisesti kestävä kiertotalous on hyvä lähtökohta uudenlaisten keskusteluyhteyksien ja vaikuttavamman yhteistyön rakentamiseen. Kannattaa tutustua Reilun kiertotalouden käsikirjaan, johon olemme koonneet työkaluja ja tietoa keskustelun tueksi.
Reilun kiertotalouden käsikirja >>
Kirjoittaja
Tiia Merenheimo
kiertotalouden asiantuntija, Motiva Oy
Reilun kiertotalouden käsikirja tehtiin osana Kestävä kaupunki -ohjelman reilu Kiertotalous hanketta, jonka toteutti kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
