Seitsemän kokeilua kehitti ratkaisuja viihtyisän ja terveellisen viherympäristön edistämiseen

Kesällä 2020 Kestävä kaupunki -ohjelmassa käynnistyi seitsemän viihtyisää ja terveellistä viherympäristöä edistävää kokeilu- ja kehittämishanketta. Kokeiluissa kaupunkikehittäjät etsivät ratkaisuja siihen, miten viherympäristön terveysvaikutuksia voidaan hyödyntää ja vahvistaa.

Viiden kunnan ja 13 muun organisaation voimin muun muassa kehitettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden viheralueita yhteisöllisesti ja malli eri näkökulmien yhteensovittamiseen viheralueiden suunnittelussa sekä testattiin kaupunkiviljelyyn soveltuvaa puurakenteista ulkoviherseinää ja työhyvinvoinnin kehittämistä viherympäristöä hyödyntäen.

”Viihtyisä ja terveellinen lähivihreä on olennainen osa kestävää kaupunkia. Viherympäristöllä on positiivisia vaikutuksia fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi esimerkiksi yhteisöllisyyteen. Viheralueet tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, hulevesien käsittelyä ja luonnon monimuotoisuutta. Kokeiluissa on kehitetty uusia ratkaisuja näiden hyötyjen vahvistamiseen ja yhteensovittamiseen”, toteaa ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen.

Lähivihreän hyvinvointivaikutuksista hyötyvät kaikki, ja siksi sen tasapuolinen saavutettavuus on tärkeää. Lapualla Liuhtarin perusturva-alueen ulkoilualueita kehitettiin luovien työpajojen ja yhteisöllisen toiminnan kautta. Samalla lisättiin erityisryhmien sekä muiden kaupungin asukkaiden ja toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Jämsässä asukkaiden kanssa yhdessä ideoitu, tulevana kesänä rakennettava, esteetön aistipolku huomioi niin näkö-, maku-, haju, kuulo- kuin tuntoaistin. Luontoon pohjautuvia aistielämyksiä rikastutetaan taiteella ja teknologialla.

Oulun yliopistossa testattiin työyhteisökehittämisen mallia, jossa luontoympäristöstä saa lisää hyvinvointia työelämään. Iissä taide ja luonto yhdistyivät, kun Suvantolan Lähde-puistossa luodaan yhteisöllistä taidepuutarhaa. Espoon Kerassa integroitiin lähivihreää rakennettuun ympäristöön, kun InnoGreenin Espoon kaupungin kanssa toteuttamassa projektissa testattiin puurakenteista ulkoviherseinää kaupunkiviljelyssä.

Jo 72 % suomalaisista asuu kaupunkialueella. Tiivistyvissä kaupungeissa viheralueiden odotetaan vastaavan monenlaisiin tarpeisiin, jotka voivat olla vaikeasti yhteen sovitettavia. Viheralueiden täytyy edistää esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumista, tukea hulevesien käsittelyä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, palvella virkistysalueena sekä tarjota maisemallisia arvoja.

Tavoitteiden ja odotusten moninaisuus täytyy tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa. Espoossa on kehitetty tarkastelukehikko, jonka avulla viheralueet voidaan suunnitella tuottamaan asukkaille hyvinvointia ja elämyksiä luonnon monimuotoisuus huomioiden. Pointscene Oy testasi hulevesien hallinnassa olennaisten pintojen tunnistamista ilmakuva- ja kaukokartoitusaineistosta tekoälyyn pohjautuvin menetelmin. Vaikka tunnistus ei käytettävissä olleella aineistolla toiminut toivotulla tavalla, kokeilu tuotti oppeja tulevaan kehittämiseen.

Luonnon merkitys ja lähiympäristön käyttötavat vaihtelevat eri elämäntilanteissa ja ikäryhmissä. Suunnittelussa onkin tärkeää ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja asukkaiden mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Tarvitaan monenlaista viherympäristöä, jotta sen terveys- ja hyvinvointivaikutukset todella ovat kaikkien ulottuvilla.

Tutustu kokeilujen tuloksiin

• Yhteisöllistä vertikaalivijelyä, InnoGreen Oy

• Lähde -puiston yhteisöllinen taidepuutarha, Iin kunta

• Esteetön aistipolku, Jämsän kaupunki

• Erityisryhmien ulkoilualueiden kehittäminen, Lapuan kaupunki

• Tiimihenkeä ja työhyvinvointia luontoympäristössä, Oulun yliopisto, Täydentävien opintojen keskus

• Yleisten alueiden moninäkökulmainen tarkastelukehikko, Espoon kaupunki

• Tekoäly- ja konenäkömenetelmät seudullisen maanpeiteluokittelun parantamisessa, Pointscene Oy