Ristikkäisvaikutusten arvioinnissa sektoreiden välinen yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan
Kunnilla on erityisen tärkeä rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa, mutta kestävyystoimia toteutettaessa on tärkeää tarkastella niiden kokonais- ja ristikkäisvaikutuksia. Ristikkäisvaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtä kestävyyden ulottuvuutta parantava toimi voi tukea myös muita kestävyyden ulottuvuuksia tai olla ristiriidassa näiden kanssa.
Ristikkäisvaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin on syvennetty yhdessä ympäristöministeriön, hankkeeseen osallistuneiden kuntien, Gaia Consultingin ja Sweco Finlandin kanssa kuluneen vuoden aikana.
Hankkeen yhtenä lähtökohtana oli, että tunnistettuja tai odotettavissa olevia negatiivisia vaikutuksia tulisi saada selkeämmin esille jo varhaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta niiden toteutumista voitaisiin ehkäistä. Tällöin voidaan tarvittaessa varautua myös kompensointitoimiin.
Myöskään positiivisia ristikkäisvaikutuksia ei tule jättää huomiotta – jo suunnitteluvaiheessa tulee panostaa toimiin, joilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri hyöty niin ihmisille, luonnolle ja ilmastolle kuin kunnan taloudelle. Kun vaikutusten positiiviset synergiat tunnistetaan, voidaan niitä pyrkiä vahvistamaan.
Vaikutusten arviointi kuuluu kuntien arkeen monella tavalla, ja arvioinnin käytännöt ovat vakiintuneita esimerkiksi liikenne-, energia- ja teollisuushankkeissa, luonnonsuojelussa, maankäytössä, kaavoituksessa ja vesistösuunnittelussa. Tyypillisesti vaikutustenarviointityötä kuitenkin tehdään esimerkiksi asiantuntemuksen tai kunnan organisaatiorakenteen mukaisesti eri sektoreilla, joiden välinen keskustelu voi jäädä vähäiseksi.
Hankekuntien näkökulmat olivat monipuolisia
Hankkeessa sparrattiin puolen vuoden ajan viittä kuntaa niiden valitsemien kestävyystoimien tarkastelussa.
Lappeenranta tarkasteli hankkeessa niittyekosysteemien kehittämistä 6-tien varrelle. Tällä kaupunki tavoittelee luonnon monimuotoisuuden parantamista tienvarsilla. Toimenpiteen ristikkäisvaikutukset liittyivät niin päästöjen vähentämiseen ja hiilensidonnan parantamiseen kuin tienpidon käytöntöihin ja liikenneturvallisuuteen.
Oulun kaupunkia kiinnostivat täydennysrakentamisen kytkennät viheraluerakenteeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään liikkumiseen.
”Hankkeessa kehitelty ristikkäisvaikutusten arviointikehikko on ollut hyvä avaus jalostettavaksi ja nostanut negatiivisten riskien tunnistamisen tärkeyttä. Kehikkoa on hyödynnetty yleiskaavatyön rinnalla maankäytön toteuttamisohjelmassa vanhojen asuinalueiden kehittämiskonseptiin” kommentoi työtä Oulun kaupungin yleiskaavasuunnittelija Matti Konttinen.
Porvoossa tarkasteltiin Gammelbackan kaupunginosan kestävää uudistamista ja alueen palvelutarjonnan kehittämisen ristikkäisvaikutuksia. Hankesuunnitelman valmisteluun ja vaiheistukseen liittyen tunnistettiin ristikkäisvaikutuksia erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen koulun, monitoimitalon ja palvelu- ja liikekeskuksen uusimisen kautta.
Rovaniemi selvitti, miten tarkastelun aikajänteen pidentäminen auttaa hahmottamaan palveluverkon suunnittelun eri vaikutuksia. Työryhmä pohti palveluyksiköiden, kuten koulujen ja päiväkotien mitoittamista asuinaluetyyppien mukaan ja keskittämistä osana yleiskaavatyötä.
”Alussa arvelimme, että haasteeksi muodostuu saada mukaan tarvittavat toimijat kunnan eri toimialoilta. Lopulta työssä olivat mukana kaavoitus, sivistys- ja hyvinvointipalvelut ja myös hyvinvointialue”, toteaa kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen Rovaniemeltä.
Vantaalla tarkasteltiin yhdyskuntarakenteen tiivistämistä joukkoliikennevyöhykkeelle ja kaupungin kasvun sijoittamista nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Työssä tarkasteltiin tiivistämisen ristikkäisvaikutuksia erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen ympäristöterveyden ja asumisen laadun kannalta.
Sparrattujen kuntien lisäksi hankkeen tilaisuuksiin ja työpajoihin osallistui vaihtelevasti eri kuntien ja muiden tahojen edustajia. Tilaisuuksissa käytiin hyvää innostunutta keskustelua paitsi ristikkäisvaikutusten haasteista, myös itse konkreettisista kestävyystoimista.
Hankkeen opeissa korostuvat yhteistyön merkitys ja tietotarpeet
Kuntien kanssa tehdyssä työssä saatiin hyviä näkemyksiä ja oppeja siitä, miten ristikkäisvaikutusten tunnistaminen ja arviointi parhaiten onnistuu, ja mistä työ voi jäädä kiikastamaan.
Ristikkäisvaikutukset saadaan tehokkaasti huomioitua, kun ymmärretään että niitä liittyy koko suunnittelun ja päätöksenteon kaareen. Ristikkäisvaikutusten tunnistamista tulee aloittaa heti työn alussa, jotta vaikutuksiin ehditään reagoida. Tukikehikkona voi käyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli SDG:t. Kunnilla on vakiintuneita keinoja monien vaikutusten arviointiin, mutta erilaisten vaikutusten kirjon arvioinnin keinot ovat vielä puutteellisia. Hyviksi arviointimenetelmiksi havaittiin kyselyt ja haastattelut, kenttätyöskentely sekä auditoinnit. Tärkeä havainto oli myös se, että kunnan omassa organisaatiossa on yleensä runsaasti relevanttia asiantuntemusta kestävyystyön eri puolien arviointiin – tätä osaamista tulisi osata hyödyntää paremmin. Tämä on tärkeää myös siksi, että työprosessin edetessä voi arvioinnin vastuutahokin vaihtua. Arviointiin liittyen todettiin myös, että uusia tutkimus- ja selvitystarpeita nousee koko ajan arviointityön edetessä.
Sisältöjen suhteen havaittiin, että kuntien ”perustyöllä” voi olla huomattavia ilmasto- ja luontovaikutuksia sekä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, jotka pidemmällä aikavälillä voivat voivat vaikuttaa myös kunnan kestävään talouteen. Hankkeessa korostui myös pilotoinnin rooli toimien laajempien vaikutusten ymmärtämisessä.
Kestävyystoimien perusteluissa on tärkeää tuoda esiin, mitä kaupungin strategiaa tai linjausta se palvelee. Ylipäätään sisäinen ja ulkoinen viestintä prosessin aikana on tärkeää.
Nokka kohti kokonaiskestävyyttä
”Kuntien kestävyystyön vakiintuessa on tärkeää varmistaa kokonaiskestävyys ja huomioida, että erilaisilla kestävyystoimilla voi olla vaikutuksia toisiinsa. Tässä hankkeessa kehitetyt työkalut ja ajattelutavat ovat hyödyksi, kun kunnat kehittävät poikkihallinnollisia työtapoja ja parempaa päätöksentekoa” arvioi Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä.
Poikkihallinnollisella ristikkäisvaikutusten tarkastelulla yllättävien negatiivisten vaikutusten riskejä voidaan hallita ja parhaimmillaan vahvistaa toimien keskinäisiä, positiivisia ristikkäisvaikutuksia.
Kirjoittajat:
Matleena Moisio, vanhempi asiantuntija, Gaia
Ulla Värre, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
Susanna Sepponen, liiketoimintapäällikkö, Gaia Consulting
Joonas Söderholm, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
Jani Päivänen, tiimipäällikkö, Sweco Finland
Johanna Lehto, suunnittelija, Sweco Finland
Filemon Wolfram, kaupunkisuunnittelija, Sweco Finland
Lue lisää:
