Luontopohjaisilla ratkaisuilla yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia
Viherratkaisut auttavat kaupunkeja sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Vehreä kaupunki tuo myös meille ihmisille monipuolisia hyötyjä. Erilaiset luontoelementit, kuten viheralueet, puistot ja kaupunkiviljelmät lisäävät viihtyvyyttä sekä parhaimmillaan edistävät asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, kirjoittaa Auli Elolahti Motivasta.
Ympäristöministeriön koordinoiman Kestävä kaupunki -ohjelman viherkokeilut testasivat menetelmiä, joilla tuodaan kaupunkiympäristöön uudenlaisia luontoon tukeutuvia viherratkaisuja. Kokeiluissa painottuivat sosiaaliset hyödyt, ja uusia ratkaisuja etsittiin esimerkiksi yhteisöllisistä viherympäristöistä, kaupunkiviljelystä sekä kaupunkisuunnittelun mallinnustyökaluista.
Kokeilujen yhdistävä tekijä oli, että niiden avulla etsittiin ratkaisuja, joilla kaikki asukkaat voisivat nauttia viherympäristöstä ja -ratkaisuista. Monissa kokeiluissa viherratkaisuista luotiin yhteisöllisen tekemisen kohtaamispaikkoja ja -alustoja.
Esteettömyyteen ja yhteisöllisyyteen vastasivat esimerkiksi Jämsän esteetön aistipolku sekä Lapuan erityisryhmien ulkoalueiden kehittämisprojekti. Jämsässä aistipolkuun yhdisteltiin taidetta, teknologiaa ja luontoelementtejä, jotka yhdessä loivat jokaiselle saavutettavan rauhoittumispaikan. Vastaavasti Lapuan kokeilussa kehitettiin ulkoilualueita erityisryhmien tarpeisiin sopivammiksi työpajojen ja osallistavan toiminnan avulla.
Viherratkaisut huomioiva aluesuunnittelun työkalu edistää luonto- ilmasto- ja kulttuuriarvoja
Rambollin ja Espoon kaupungin yhteiskokeilussa testattiin tarkastelukehikkoa, jonka avulla tiivistyvät kaupungit voidaan suunnitella tuottamaan alueen asukkaille hyvinvointia ja elämyksiä luonnon monimuotoisuus ja viheralueet huomioiden.
”Kaupungit tiivistyvät ja tilaa tarvitaan monenlaisiin tarkoituksiin. Tarkastelukehikko auttaa ymmärtämään, mitä tekijöitä tulisi tarkastella aluesuunnittelun eri vaiheissa. Sen avulla voidaan tunnistaa ja yhteensovittaa esimerkiksi luontoarvojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen riittävän ajoissa.” kertoo kokeilua toteuttanut asiantuntija Elina Kalliala Rambollilta.
Tarkastelukehikon pohjana toimi Espoon Nässelkärrinojan asukaskyselyt sekä Rambollin asiantuntijoiden ja kaupungin edustajien työpajat.
”Yhteistyön avulla tunnistettiin alueen haasteet sekä tarkastelukehikkoon valikoituneet teemat. Teemoina olivat esimerkiksi maankäyttö ja infra, hyvinvointia edistävät ympäristöratkaisut, kuten viherratkaisut ja kulttuuriympäristöt sekä luonnonympäristö, kuten monimuotoisuutta ylläpitävät luontoalueet” kertoo Kalliala.
Kallialan mukaan kehikko toimii Excel-työkaluna, jota on tarkoitus jatkokehittää käyttäjäystävällisempään muotoon eri kaupungeille hyödynnettäväksi
Yhteisöllinen vertikaaliviljely tukee asukkaiden kaupunkiviihtyvyyttä
Green House Effect Oy:n kokeilussa testattiin, miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tukea asukkaiden hyvinvointia sekä luoda uudenlaisia niin sanottuja ”viherkeitaita”. Kokeilussa hyödynnettiin entisen logistiikkakeskuksen Keran hallien tiloja Espoossa, jonne rakennettiin ja kasvatettiin viherseinäviljelmät yhdessä asukkaiden ja viljelijöiden kanssa.
”Kokeilulla haluttiin selvittää, miten viherseinät voisivat tuoda uusia kaupunkiviljelyratkaisuja paikallisten asukkaiden toteuttamana. Asukkaat pääsivät jo alusta asti suunnittelemaan viljelykokeilua ja heille tarjottiin erilaisia kaupunkiviljelyä tukevia työpajoja toimintaa tukemaan” Mikko Sonninen Innogreeniltä.
Sonnisen mukaan kokeilun onnistumisia olivat niin kohteessa viljelty useiden kilojen sienisato kuin asukkaille syntynyt omistajuuden tunne oman alueensa kehittämisestä.
Asukkaiden osallisuus keskiössä viherympäristöjen suunnittelussa
Kokeiluissa asukkaiden osallisuus oli keskeinen osa onnistumista. Monien kokeilujen tulokset ja opit osoittivat juuri osallisuuden olevan kulmakivi viherympäristöjen ja -ratkaisujen toteutuksessa.
Vertikaaliviljelyä toteuttaneen Sonnisen mukaan kunnilta kaivattaisiin enemmän työkaluja ja panostusta yhteisöllisen tekemisen tueksi.
”Olisi hienoa, että yhä useampi kaupunki ryhtyisi ennakkoluulottomammin osallistamaan asukkaita viherratkaisujen suunnitteluun jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun asukkaille annetaan mahdollisuus suunnitella toimintaa jo alusta asti, kasvaa myös tyytyväisuus omaan alueeseen.”
Myös tarkastelukehikkoa toteuttanut Kalliala korosti, että kaupunkien viherratkaisut huomioivassa tarkastelukehikossa asukkaiden osallisuus oli keskeisen tärkeää.
”Alueellinen kokeilu osoitti, miten tärkeää on huomioida myös asukkaiden näkemykset. Tasapuolinen osallistaminen tulisi huomioida vahvemmin jatkossa ja osallisuuden menetelmiä tulisi jatkokehittää kaupungeissa”, kertoo Kalliala.
Ohjelmassa mukana olivat seuraavat kokeilut, joihin voi tutustua Kestävä kaupunki -ohjelman verkkopalvelussa.
- Pointscene Oy: AI- ja konenäkömenetelmät seudullisen maanpeiteluokittelun parantamisessa
- Espoon kaupunki: Tiivistyvien kaupunkien monihyödylliset yleiset alueet
- Green House Effect Oy: Yhteisöllistä vertikaaliviljelyä
- Iin kunta: Lähde -puiston yhteisöllinen taidepuutarha
- Jämsän kaupunki: Esteetön aistipolku
- Lapuan kaupunki: Erityisryhmien ulkoilualueiden kehittäminen
- Oulun yliopisto: Tiimihenkeä ja työhyvinvointia luontoympäristössä
Kirjoittaja
Auli Elolahti, Motiva
Kirjoittaja Auli Elolahti työskentelee viherkokeiluja sparranneessa Motivassa, joka valtion kestävän kehityksen yhtiö.
