Käveleviä kaupunkilabroja, kummitoimintaa ja selkokieltä - testattuja ratkaisuja sosiaalisesti kestävään kaupunkiin
Kestävä kaupunki -ohjelman kokeilut lisäsivät kaupunkilaisten hyvinvointia ja kehittivät kaupunkien toimintatapoja sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi. Kokeiluissa kaupunkikehittäjät testasivat uusien ratkaisujen toimivuutta, ja avasivat mahdollisuuksia niiden laajemmalle skaalaamiselle.
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointierojen kaventamista sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja kokea osallisuutta yhteiskuntaan. Loppuvuodesta 2019 käynnistyneissä kymmenessä sosiaalista kestävyyttä edistävässä kokeilussa on kehitetty ratkaisuja näihin haasteisiin.
"Kestävä kaupunki –ohjelma tukee juuri julkaistun kansallisen kaupunkistrategian hengessä kaupunkeja uusien, laaja-alaisesti kestävien ratkaisujen kehittämisessä. Sosiaalista kestävyyttä edistävät kokeilut lisäsivät kaupunkilaisten hyvinvointia sekä tuottivat kunnille uudenlaisia yhteistyön muotoja ja toimintamalleja, joita muutkin voivat hyödyntää", ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen toteaa.
Kokeilut testasivat muun muassa menetelmiä, joilla eri väestöryhmät voivat osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen. Osallistumista tuettiin muun muassa osallistavalla budjetoinnilla, kävelevillä kaupunkilaboratorioilla sekä digitaalisilla välineillä, jotka tukevat kieli- ja kulttuuritaustoiltaan moninaisen väestön osallistumista.
"Digitaalisessa ympäristössä selkokielisyys ja kuvallinen ilmaisu ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi tukea eri kulttuuritaustaisten asukkaiden osallistumista. Digitaalisten välineiden käyttö on edelleen monelle vierasta ja kasvokkain kohtaamisella on suuri merkitys. Eri yhteisöistä kootulla asukastiimillä on ollut merkittävä rooli osallisuuden menetelmien ja digitaalisten kyselyjen arvioinnissa sekä hankkeesta tiedottamisessa. Kokemuksia ja keinoja on tarkoitus hyödyntää jatkossakin kaupungin kehittämisessä", asumisen asiantuntija Piia Sipinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka toimintamalleja voidaan levittää, nähdään Tampereella. Tampereen kaupunkiseudun seitsemän kuntaa ottivat käyttöön Tampereen kaupungissa kehitetyn seurantatyökalun, jota hyödynnetään asuntopolitiikan suunnittelussa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Mallilla saadaan päivittyvää tietoa eriytymiskehityksen tekijöistä ja tilanteesta.
Sosiaalista kestävyyttä edistäviin kokeiluihin osallistui yhteensä 18 kuntaa ja yli 20 muuta toimijaa. Kokeilut ovat osa ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.
Sosiaalista kestävyyttä edistävät kokeilut
- Helsingin kaupunki: Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen oman asuinympäristönsä kehittämiseen Helsingissä
- HSY: Kestävän asumisen kummikokeilu
- Hämeenlinnan kaupunki: Hyvät Eväät
- Jyväskylän kaupunki: Pupu, bunny, ’arnab – osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä
- Kangasalan kaupunki: Kävelevät kaupunkilabrat nuorille
- Lappeenrannan kaupunki: Kierrätysmateriaali ympäristökeksinnöksi
- Riihimäen kaupunki: Kestävä Elämä Riihimäkeläisille (KERI)
- Sipoon kunta: Osallistuva budjetointi -menetelmän käyttö Sipoon Nikkilän keskuspuiston suunnittelussa ja toteutuksessa
- Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä: Asuinalueiden eriytymiskehityksen seurantatyökalun seudullistaminen ja hyödyntäminen seudullisen asuntopolitiikan määrittämisessä ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa
- Vaasan kaupunki: Vähäkyrön kulttuurikehä
Kestävä kaupunki -ohjelma
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa muun muassa ratkotaan kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, kehitetään uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa ja kehittämishankkeissa, edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä ja laajentamista sekä vahvistetaan kansainvälistä kokemusten vaihtoa.
Toiminnan pääteemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja läpileikkaaviin kysymyksiin.
Lisätietoja:
Virve Hokkanen, ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki –ohjelma, ympäristöministeriö. p. 0295 250 034, [email protected]
