Heikkoja signaaleja Puskaradiosta - Oulu tukee ja hyödyntää kaupunkiaktivismia
Oulun kaupungilla on pitkä perinne kuntalaisten osallisuuden edistämisessä strategisella otteella. Nyt yhtenä kehittämiskohteena on oppia toimimaan digiajalla nousseen vapaamuotoisen kaupunkiaktivismin eli neljännen sektorin kanssa. Tähän kaupunki haki ja sai vuonna 2020 tukea Kestävä kaupunki -ohjelman osallisuussparrauksesta. Blogissa Pasi Mäenpää, Merja Niemelä ja Maija Faehnle kertovat lisää.
Osallisuustyötä ohjaa Oulussa vuorovaikutussuunnitelma 2019-2021, ja tukena on pitkälle kehitettyjä rakenteita asukasilloista osallistuvaan budjetointiin. Vuorovaikutussuunnitelmaan nostettu tavoite kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukemisesta tarkoittaa, että viranhaltijat tarvitsevat osallisuustyöhönsä uudenlaisia valmiuksia. Tavat suhtautua Oulun vireään neljänteen sektoriin, kaupunginosaryhmiin ja tee-se-itse-tapahtumiin, ovat vasta muodostumassa.
Osallisuussparrauksessa järjestettiin viranhaltijoille verkkokoulutus, jossa haarukoitiin, miten kaupunkiorganisaatio voi olla mukana kaupunkilaisten omaehtoisessa toiminnassa ja miten kaupunkiaktivistit ja neljäs sektori toimivat. Sparraus innosti mukaan osallistujia kaikilta toimialoilta. Keskustelut loivat tilannekuvaa omaehtoisen toiminnan tukemisen vaiheesta Oulussa ja tuottivat ideoita seuraaviksi askeleiksi. Apuna oli tuolloin luonnosvaiheessa ollut osallisuuden inspiraatiopaketti Saa kuulua.
Seuraavaksi heikkojen signaalien tunnistamista ja nopeaa tukea
Oulu suuntaa nyt sosiaalisen median käyttämiseen yhä enemmän kaupunkilaisten mielialojen, tarpeiden ja aktiivisuuden seurantaan ja tukemiseen. Tätä on aloitettu, esimerkiksi lähes 90 000 oululaista tavoittavassa Puskaradio Oulu -ryhmässä on jo kaupungin edustajia mukana. Poikkeusaikana kaupunki on järjestänyt myös useita etätilaisuuksia ja -työpajoja dialogisella otteella. Etätilaisuudet ovat tavoittaneet maantieteellisesti laajalla kaupunkialueella hyvin osallistujia. Digitaalinen osallisuus on uusi mahdollisuus tavoittaa myös neljännen sektorin edustajia mukaan kaupungin ja oman alueensa kehittämiseen. Kehitettävää on heikkojen signaalien kuuntelemisessa, ideoiden nostamisessa alhaalta ylös ja tiedon tuomisessa someryhmistä kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Yhteisötoiminnan alueellista toimintarahaa eli avustusta voi jo hakea rekisteröitymättä yhdistykseksi. Seuraavaksi voisi tarjota nopeaa tukea. Avustuskäytäntöjen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota jatketaan yhteistyössä kaupungin eri tahojen kanssa. Myös esimerkiksi järjestöt ovat saaneet osallistua kehittämistyöhön. Osallistuvan budjetoinnin ideointivaiheeseen ovat voineet osallistua asukkaat kaikilta kaupungin alueilta. Ideoita saatiin eniten liikuntapalveluihin. Syksyllä on vuorossa äänestysvaihe asukkaiden ideoista. Osallistuvan budjetoinnin ideointi on yksi keino saada neljäs sektori mukaan kaupungin toiminnan kehittämiseen ja toisaalta kehittää kaupunkia asukaslähtöisemmäksi ideoinnin keinoin.
Johdon sitoutuminen asukastoiminnan tukemiseen on tärkeää. Lupaprosessien sujuvuus ja tapahtumien tukeminen esimerkiksi tiloja tarjoamalla antaa ihmisille toimintamahdollisuuksia omissa lähiöissään.
Arvostusta inhimillisyydellä ja neljännen sektorin näkyväksi tekemisellä
Saa kuulua! -julkaisu kokoaa 12 osallisuuden oivallusta, joista laadintavaiheessa yksi eniten keskustelua herättänyt on oivallus kohtaamisen tärkeydestä. Oulussa kaupunki on kehittänyt viestintäänsä asukaslähtöisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi Mun Oulu -verkkomedialla. Henkilökuvien avaaminen, kyselyt ja kilpailut tuovat inhimillisyyttä. Mun Oulu -mediaan tehtiin myös sparrauksesta artikkeli.
Kaupunki tähtää tekemään hankkeilla neljännen sektorin työtä näkyväksi. Käytäntöjen jakaminen auttaa tunnistamaan ilmiön ja tukemaan sitä. Uusien toimijoiden tunnistamisen jälkeen ryhdytään kokeiluihin heidän kanssaan. Tapahtumia tukemalla ja niiden yhteistyötä koordinoimalla saadaan useampia tahoja mukaan yhteiseen tekemiseen. Paras ideointi syntyy usein siellä, missä ihmiset asuvat, lähellä toteuttaen ja itse suunnitellen.
Onnistuminen lähtee ymmärtämisestä
Kaupunkiaktivismin ja neljännen sektorin käsitteellinen avaaminen käytännön esimerkein oli hyödyllistä muutoksen ymmärtämiseksi. Tarvitaan arvostusta ja asennetta neljännen sektorin tukemiseen, onnistumistarinoita ja konkreettista opastusta, jotta kaupunki onnistuu osallisuustyön eri ulottuvuuksissa omaehtoisen toiminnan tukemista ja hyödyntämistä unohtamatta. Saa kuulua! -julkaisu on Oulussa nyt vuorovaikutussuunnitelman yhteydestä löytyvänä apuvälineenä.
Sparrauksen tärkeimpiä oppeja oli, että menemällä ja osallistumalla sekä kuuntelemalla erilaisia ihmisiä, verkostoja ja sosiaalista mediaa voi nousta esiin hyödyllisiä kehittämisideoita jokaisen arkipäivään. Liian edustuksellisia ja salonkikelpoisia ei pidä olla! Samalla kehittyi näkemystä muutoksen tekemisestä laajemminkin - voisi olla valtakunnallisen kehittämistyön paikka tuoda sparraukseen osallistuneiden kaupunkien ja kuntien osallisuustarinoiden anti laajemmin käyttöön esimerkiksi kansallisen demokratiaohjelman 2025 kautta.
Lue Oulun ja 15 muun kaupungin ja kunnan osallisuustarinat Saa kuulua! -julkaisusta!
16 kunnan osallisuustarinat löytyvät myös Tarinoita osallisuuden edistämisestä -julkaisusta.
Kirjoittajat
Pasi Mäenpää on kaupunkitutkija Helsingin yliopistosta, Merja Niemelä vuorovaikutussuunnittelija Oulun kaupungilta ja Maija Faehnle erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksesta.
