Kokeilut antoivat kaupungeille eväitä entistä vuorovaikutteisempaan kestävyystyöhön
Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2022–2023 kaksitoista kestävän kaupunkikehittämisen kokeilua, jotka keskittyivät osallistamiseen, vuorovaikutukseen ja kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin ratkaisuihin. Tuloksina syntyi esimerkiksi kestävän kehityksen paikallinen sopimusmalli, kaupungin sisäistä yhteistyötä tukeva resurssiviisaustyön digiportaali sekä uusia tapoja osallistaa asukkaita kaupunkisuunnittelussa ja kunnan kestävyystoimissa.
Tampereella kehitettiin kaupungin, Helsingin yliopiston ja VATT:in yhteistyönä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää liikkumista hiilijalanjälkilaskurin avulla. Hanke selvitti, voidaanko kohdennetun terveysviestinnän avulla motivoida ihmisiä valitsemaan kestävämpiä liikkumismuotoja kuten kävelyä tai pyöräilyä. Kaikki sovelluksen käyttäjät saivat tietoa liikkumisensa vaikutuksista hiilijalanjälkeen ja kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen. Lisäksi sovellus tarjosi koeryhmään valituille tietoa liikuntasuositusten saavuttamisesta ja lihasvoimin liikuttujen matkojen tuottamista terveysvaikutuksista.
”Tutkimuksen perusteella terveysviestit kiinnostivat ja tieto sisäistettiin, mutta liikkumisen valintoja ne eivät tarkastelujaksolla muuttaneet. Tarvitaan myös muita keinoja, kuten kestävien kulkumuotojen suosimista kaavoituksessa ja suunnitteluratkaisuissa, jotta muutos saadaan aikaan”, korostaa projektipäällikkö Anna Vilhula Tampereen kaupungilta.
Useat kokeilut toivat kaupungeille uusia tapoja tehdä yhteistyötä asukkaiden, sidosryhmien ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Kestävää osallisuutta Lahdessa -hankkeessa kehitettiin työkaluja ja malleja osallisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankkeessa jatkokehitettiin Skididialogia ja vahvistettiin sen asemaa kaupungin kestävän osallisuuden menetelmänä. Varhaiskasvatukseen kehitettiin myös oma dialoginsa, Miniskididialogi. Skididialogi- ja Miniskididialogi-menetelmät tuovat lasten ja nuorten äänen kuuluviin kestävyysteemoissa ja muissa ajankohtaisissa aiheissa. Lisäksi hankkeessa rakennettiin osallisuuden suunnittelupohja, vuorovaikutteinen kestävyystyön malli alueellisille kumppanuuspöydille ja otettiin käyttöön Kerro Pois! -konsepti, joka loi vuoropuhelua alueen asukkaiden, kumppanuuspöytien ja kaupunkiorganisaation välille.
”Kestävä kaupunkikehitys vaatii luonnon, ihmisen ja talouden hyvinvoinnin yhteensovittamista. Parhaat keinot kestävän kehityksen vauhdittamiseksi löydetään kaupunkien, kuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt päättyvissä hankkeissa on tuotettu useita ratkaisuja, jotka lisäävät kunnan sisäistä yhteistyötä ja auttavat asukkaita osallistumaan kunnan kestävän kehityksen työhön. Niitä kannattaa hyödyntää myös muissa kunnissa. ”, korostaa Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma tuottaa kestävän kehityksen ulottuvuuksia läpileikkaavia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen ja tiivistää valtion ja kaupunkien kestävän kaupunkikehityksen yhteistyötä. Toimet ovat parantaneet yhdyskuntien päästövähennysten ja sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä, tukeneet lähiluonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointivaikutuksia sekä vahvistaneet kestävyyden johtamista ja uudenlaisia osallistumisen tapoja. Kestävä kaupunki -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2019 ja työ jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä noin 90 kaupunkia ja kuntaa sekä noin 70 muuta organisaatiota.
Ohjelmatyössä syntyneet ratkaisut löydät täältä.
Osallistavan ja vuorovaikutteisen kestävyystyön kokeilut
- Espoo. Kestävän kehityksen -tulevaisuuspaja (TUPA).
- Hämeenlinna. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa.
- Jyväskylä. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali - tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030.
- Järvenpää. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli.
- Kouvolan. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea.
- Kuhmo. Täyttä elämää Kuhmossa - Kestävä kehitys elämään arjen teoissa.
- Lahti. Kestävää osallisuutta Lahdessa.
- Lappeenranta. Kamalan hienoa! - Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin.
- Nurmes, Espoo ja Siuntio. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa.
- Tampere. Keli - Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla.
- Vaasa. Asukasenerginen Vaasa - Invånarenergisk Vasa.
- Vantaa. Osaamista ja osallistumista -lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria.
