Reilu kiertotalous etenee kunnissa
Reilu kiertotalous yhdistää sosiaalisen kestävyyden ja resurssiviisaan talouden. Reilun kiertotalouden valmennus auttoi kuntia ja muita toimijoita toteuttamaan periaatetta käytännössä. Valmennuksessa oli mukana seitsemän osallistujaa.
”Kunnissa sosiaalisen kestävyyden liittäminen kiertotalouteen ohjaa ajattelemaan yli sektorirajojen. Reilu kiertotalous auttaa purkamaan siiloja. Vihreä siirtymäkin edellyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tunnistamista”, toteaa asiantuntija Iina Heikkilä ympäristöministeriön koordinoimasta Kestävä kaupunki -ohjelmasta.
Kuntien perustehtävänä on muun muassa huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja mahdollistaa asukkailleen mielekäs ja onnellinen elämä. Samalla monet kunnat ovat omaksuneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, joihin on vastattu myös erilaisten kiertotaloutta hyödyntävien ratkaisujen avulla. Reilu kiertotalous tarkoittaa juuri asukkaiden ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää toimintaa, jossa noudatetaan kiertotalouden periaatteita sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo säilyvät resurssiviisaasti käytössä pitkään. Älykkäät palvelut mahdollistavat uusia, aineettomia kuluttamisen tapoja. Kiertotalous voikin olla yksi keino edistää kuntalaisten hyvinvointia. Seuraavat kolme valmennettavien joukosta poimittua esimerkkiä havainnollistavat asiaa käytännössä.
Elonkierto-yhteisöpuutarha tuo luonnon osaksi arkea
Äänekoskella ryhdyttiin kesällä 2021 rakentamaan yhteisöllistä puutarhaa Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeessa.
”Motivan valmennuksen paras anti oli se, että saimme juuri sitä, mitä pyysimme eli tukea uudenlaisen asian vaikutusten arviointiin. Samalla saimme myös kirkastettua palvelukonseptiamme”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sirpa Kortelainen Äänekosken kaupungista.
Keskustan tuntumassa sijaitseva yhteisöpuutarha on konkreettinen keino toteuttaa työelämä- ja toimintakykyä vahvistavaa palvelua. Puutarhan eri toiminnot yhdistävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen näkökulman sekä tarjoavat mahdollisuuden opetukseen, oivaltamiseen ja eri ihmisryhmien törmäyttämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.
”Olemme osallistaneet laajasti kaupungin toimialat ja asukkaat sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston. Tapahtumiin on osallistunut lähes 200 ihmistä. Noin 50 ihmistä kuntouttavasta työtoiminnasta on osallistunut puutarhan rakentamiseen ja hoitamiseen. Oman työnjäljen näkeminen, yhteys luontoon, osallisuus ja merkityksellinen työ sekä vaihtelevat työtehtävät ovat olleet heille tärkeitä”, Kortelainen jatkaa.
Puutarha on kaikille äänekoskelaisille avoin. Kaikki saavat myös osallistua toimintaan, järjestää omia kestävään kehitykseen liittyviä tapahtumiaan, tulla oppimaan tai vain virkistymään. Puutarhalla on monenlaisia yhteisöjä viljelemässä: Martat, maahanmuuttajien ryhmä, päiväkoti, Äänekosken yleisurheilijat sekä Äänekosken kaupungin kuntouttava työtoiminta. Puutarhalla on myös mehiläisyrittäjä. Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke päättyy heinäkuussa, mutta kaupungin kuntouttava työtoiminta jatkaa yhteistyössä kaupungin puutarhurin kanssa yhteisöpuutarhan hoitamista ja kehittämistä.
Lahti edistää kiertotaloutta kaavoituksen keinoin
Lahdessa on käytössä jatkuvan yleiskaavatyön malli, jossa yleiskaava laaditaan osana Lahden suunta -työtä neljän vuoden sykleissä valtuustokausittain. Työn ytimen muodostavat kaupungin yleiskaava ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Tämä tapa tehdä maankäytön ja liikkumisen suunnittelua yhdessä on Suomessa ainutlaatuinen.
Tällä kierroksella Lahden yleiskaavatyön keskiössä on useamman oikeusvaikutteisen kaavakartan laatiminen. Uutena tärkeänä teemana yleiskaavatasoisessa tarkastelussa on kiertotalous ja etenkin maa- ja kiviainesten hyötykäyttö. Yleiskaavaan laadittava kiertotalouden teemakartta havainnollistaa kiertotalousteemaa ja sen ratkaisuja yleiskaavassa.
”Yleiskaavavaiheessa tehtävät kiertotalouteen liittyvät selvitykset ja aluevaraukset mahdollistavat vähäpäästöiset kaupunki-infran suunnitteluratkaisut maarakentamisessa vuosiksi eteenpäin. Viemme kiertotaloutta yleiskaavatasolle ensimmäistä kertaa, joten ylipäätään tämä on hyvin opettavainen hanke”, kertoo kiertotalousasiantuntija Satu Virtanen Lahdesta.
Kiertotaloustyön keskiössä ovat kaupungin lisäksi asukkaat, ympäristö ja yritykset. Sidosryhmien osallistaminen ja tiedottaminen ovat onnistumisen ja kiertotalouden aluevarausten käyttöönoton kannalta tärkeässä roolissa. Yhtenä tärkeänä oppina ja onnistumisena on lisäksi ollut yhteistyön lisääminen ja tiedon jakaminen yli yksikkörajojen kaupunkiorganisaatiossa.
Kierrätyskeskus HyötyHalli työllistää pitkäaikaistyöttömiä
Lappeenrannan kierrätyskeskus HyötyHallia haluttiin kehittää siten, että se vastaisi entistä paremmin kiertotalouden vaatimuksiin ja samalla vahvistaisi arjen kiertotaloutta, johon sisältyy kierrätys, korjaus, lainaaminen, vuokraaminen ja muu yhteiskäytön edistäminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä HyötyHalli on osoittanut sosiaalisen arvonsa.
"Valmennus antoi työkaluja sosiaalisen näkökulman huomioimiseksi kiertotaloustyössä. Saimme yhdessä LUT-yliopiston opiskelijoiden kanssa tehtyä selvityksen HyötyHallin nykyisestä toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Opiskelijat ideoivat myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä kehitystyössä”, kertoo ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan kaupungilta.
Kierrätyskeskuksella on Lappeenrannassa merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja tukipalveluna. Työssä on päivittäin mukana sesongin mukaan 45−55 ihmistä, joista palkkatuella 15−20 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa 15−25 henkilöä ja loput työkokeilussa, harjoittelussa, vammaispalveluista tai Rikosseuraamuslaitoksen kautta tulleita. Kaiken kaikkiaan toiminnassa oli vuonna 2021 noin 150 työllistettyä.
Lisäksi reilun kiertotalouden valmennukseen osallistuivat Myrskylän kierrätyskeskuksen kehittämishanke, Lapin liiton reilun kiertotalouden edistäminen maakuntaliiton toiminnassa, Iin hanke yhteisöllisen julkisen taiteen teoksen saamiseksi Iin torille sekä Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hanke.
Motivan toteuttama valmennus oli osa ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.
- Reilun kiertotalouden käsikirja
- Reilu kiertotalous kunnissa Motivan verkkosivuilla
- Reilun kiertotalouden valmennus, esimerkkikortit
Teksti: Sirpa Mustonen, Motiva
Kuva: Äänekosken kaupunki
