Kuntien ja kaupunkien kestävyystoimien ristikkäisvaikutukset: parempaa päätöksentekoa ja suurempaa vaikuttavuutta
Kunnat ja kaupungit ovat vihreän siirtymän etulinjassa ja tekevät monessa paikassa erittäin kunnianhimoista kestävyystyötä. Kestävyystoimien myönteiset ja kielteiset vaikutukset voivat kuitenkin mennä ristiin: esimerkiksi tehokas rakentamisen tapa voi uhata paikallisia luontoon tai kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman osahankkeessa arvioidaan kaupunkien ja kuntien kestävyyshankkeiden ristikkäisvaikutuksia sosiaalisen ja kulttuurisen, taloudellisen, sekä ympäristöllisen kestävyyden näkökulmista.
Hankkeessa Gaian ja Swecon asiantuntijat sparraavat kuntia kestävyyshankkeiden ristikkäisvaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa. Työ käynnistettiin 16.2.2023 samanaikaisesti Helsingissä, Oulussa ja verkossa järjestetyssä hybriditilaisuudessa.
Aloitustyöpajassa käytiin vilkkaita keskusteluja, joiden perusteella askarruttavia teemoja ovat ainakin energiamurros, infrahankkeet, uudisrakentaminen vs. korjausrakentaminen, maaperän laatu, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, sekä luonnon monimuotoisuus. Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä Oslosta, Oulusta ja Vihdistä ja käytiin osallistujien kanssa keskustelua kestävyystoimien ristiriidoista ja synergioista eri kaupungeissa ja kunnissa.
Kunnat jakoivat kokemuksiaan siitä, missä teemoissa he ovat tehneet kestävyystyötä ja millaisia ristiriitoja tai synergioita he ovat tunnistaneet vaikutusten arvioinnissa.
Maankäytön ja energiamurroksen ristiriitoihin kaivataan ratkaisuja
Keskustelu painottui paljon maankäytön kysymyksiin. Yhtenä esimerkkinä ongelmallisista ristikkäisvaikutuksista nähtiin suhtautuminen kaupunkiluontoon ja sen monimuotoisuuteen. Kaupunkien elävän luonnon merkitykseen on havahduttu niin valtakunnan kuin eurooppalaisella tasolla ja kuitenkin sen nähtiin jäävän alakynteen kaupunkikehityksessä. Viimeaikainen keskustelu EU:n ennallistamisasetuksen vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun on vielä lisännyt hämmennystä.
Maankäytön positiivisia ristikkäisvaikutuksia voisi hakea esimerkiksi kaupunkiviljelyn lisäämisestä, viherkattojen rakentamisesta ja hulevesikosteikkojen lisäämisestä. Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo nosti alustuksessaan esiin viherkertoimen, jonka avulla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä, lisätä kaupunginosan luonnon monimuotoisuutta ja parantaa hulevesien hallintaa.
Työpajassa keskusteltiin myös energiajärjestelmän kestävyydestä ja todettiin, että hankkeessa tulisi tukea tämänhetkistä ”momentumia” kun uusiutuvaa energiaa rakennetaan mittavasti. Energiamurros aiheuttaa kuitenkin haasteita ja mahdollisesti kielteisiä ristikkäisvaikutuksia, kun esimerkiksi vetytalous ja energiavarastoinnin kehitys tulevat edellyttämään suuren mittakaavan infrarakentamista. Vetylaitoksiin liittyy myös onnettomuusriski ympäristön luonnolle ja ihmisille.
Tässä teemassa ristikkäisvaikutusten arviointi lähenee jo tulevaisuuden ennakointia: nyt tulisi rakentaa valmiuksia arvioida tekniikoiden vaikutuksia toisiin maankäyttömuotoihin, viihtyisään asuinympäristöön ja paikalliseen luontoon jo samalla, kun nämä tekniikat ovat vasta kehittymässä.
Ristikkäisvaikutusten kannalta monia kuntia kiinnosti myös kiertotalouden kehitys, kuten uudisrakentamisen vs. korjausrakentamisen kokonaisvaltainen hiilijalanjäljen ja resurssitehokkuuden arviointi. Erityisesti nousussa olevana teemana nähtiin maaperän ja viljelysmaan laatu, terveen maaperän vaikutus hiilensidontaan ja ylipäätään elävän maan ja puhtaan veden teemat.
Menetelmäapua ja vertaistukea tarjolla
YVA- ja kaavan vaikutusarviointiprosessien lisäksi kunnilla ei juuri ole työkaluja tai toimintamalleja ristikkäisvaikutusten arviointiin, työpajassa todettiin. Silloin poliittisilla päättäjillä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Nyt käynnistyneessä hankkeessa tullaan etsimään ja esittelemään erilaisia ristikkäisvaikutusten arviointiin soveltuvia metodeja ja tukemaan kuntia soveltuvien metodien valinnassa kuhunkin työstettävään tapaukseen. Tavoitteena on tukea ristikkäisvaikutusten huomioimista jokapäiväisessä suunnittelussa ja kehittää osaamista siihen, miten syvällisempää arviointia pystytään järjestämään. Menetelmät voivat sisältää päätöksentekoanalyysin kuten monitavoitearvioinnin menetelmiä ja erilaisten mittareiden tai indikaattorien soveltamista. On myös mahdollista, että osallistuvat kunnat kehittävät hankkeen piirissä uusia menetelmiä – tämä riippuu käsiteltävistä haasteista ja kuntien resursseista.
Keskustelussa osoittautui, että kestävyysteemoissa painottuvat ekologiset kysymykset, vaikka kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden. Hanketyöryhmä odottaa innolla, että tulevissa keskusteluissa pystytään purkamaan myös kunnille ajankohtaisia sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kysymyksiä. Kaikenlaiset aiheet ovat tervetulleita ja kuntien tuen tarve on todennäköisesti suurin vähemmän tyypillisissä teemoissa tai harvemmin tarkastelluissa ristikkäisvaikutuksissa, joten niihin tartutaan mielellään.
Kirjoittajat:
Jani Päivänen, tiimipäällikkö, Sweco
Susanna Sepponen, liiketoimintapäällikkö, Gaia
Ulla Värre, asiantuntija, Gaia
Blogi on julkaistu aikaisemmin Gaia Consultingin verkkosivuilla
Torstaina 16.2.2023 avattiin Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman osahanke, jossa arvioidaan kaupunkien ja kuntien kestävyyshankkeiden ristikkäisvaikutuksia sosiaalisen ja kulttuurisen, taloudellisen sekä ympäristöllisen kestävyyden näkökulmista.
Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä Oslosta, Oulusta ja Vihdistä ja käytiin osallistujien kanssa keskustelua kestävyystoimien ristiriidoista ja synergioista eri kaupungeissa ja kunnissa. Hankkeen toteuttaa Gaia yhteistyössä Sweco Finlandin kanssa.
