Kokeilujen opit käyttöön!

Yksi Kestävä kaupunki -ohjelman toimintamuodoista on kestävän kaupunkikehityksen kokeilujen tukeminen. Kokeiluissa kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja. Mutta milloin kokeilu on onnistunut, pohtii Iina Heikkilä blogissa.

Yksi Kestävä kaupunki -ohjelman toimintamuodoista on kestävän kaupunkikehityksen kokeilujen tukeminen. Huhtikuussa päättyneellä kolmannella kierroksella haettiin terveellistä ja viihtyisää lähiympäristöä edistäviä kokeiluja, ja kahdeksan tuettavaa kokeilua on juuri valittu. Aiemmalta kahdelta hakukierrokselta on käynnistynyt yhteensä 19 kokeiluhanketta.

Kaikkiin hakijoihin – ja tuettaviin kokeiluihin – on mahtunut mukaan eri kokoisia ja eri vaiheissa olevia hankkeita: toiset pidempään hiottuja kokonaisuuksia, toiset nopeampia ideoita, joita halutaan päästä testaamaan. Kaikkia käynnistyneitä kokeiluja yhdistää yksi asia: halutaan kehittää tai testata jotakin uutta.

Miksi kokeilu?

Kiperimmät kestävyyshaasteet eivät useinkaan noudata perinteisiä organisaatio- tai toimialarajoja, vaan ylittävät rajat tai jäävät niiden väliin ei-kenenkään vastuualueelle. Näiden ratkaisu vaatii uudella tavalla tekemistä – kokeilemista. Pitää olla rohkeutta astua pois totutusta ja etsiä kumppanuuksia suunnista, joihin ei ole aiemmin vilkaissutkaan.

Kokeiluhankkeissa tavoitteena on kokeilla, miten jokin uusi ratkaisu toimii. Ei siis ole epäonnistumista, vaikka uusi toimintamalli vaatisikin vielä hiomista tai jopa olisi ihan susi. Olennaista on, mitä kokeilusta opitaan: miksi meni pieleen, voisiko homman saada toimimaan jotakin muuttamalla? Vai oliko koko lähtökohta pielessä, ja jos oli, niin miksi? Jos uusi palvelu tai toimintamalli taas toimii, miten se saadaan laajempaan käyttöön tai pysyväksi toimintatavaksi?

Koronakevät pakotti kokeilemaan

Joskus suunnitelmat menevät aivan uusiksi itsestä ja projektiryhmästä riippumattomista syistä. Sen on tänä keväänä saanut huomata kaikki, niin myös syksyllä 2019 käynnistyneet sosiaalisen kestävyyden kokeilut. Monessa kokeilussa oli keskiössä kohtaaminen. Koronan mullistaessa kaikkien arjen niissä onkin siirrelty tapahtumia ja pää höyryten ideoitu uusia tapoja osallistumiselle ja suunnitelmien toteuttamiselle uskomattomalla ketteryydellä. Huimia digiloikkia on otettu yhdellä jos toisellakin työpaikalla, ja erilaisia työkaluja on kokeiltu rohkeasti. Syntyy uudistamisen kulttuuria ja uusia toimintatapoja, joista parhaiden toivoisin jäävän elämään poikkeustilan päätyttyäkin.

Kokeilujen opit käyttöön

Kokeiluissa ja hankkeissa syntyy paljon tietoa niin onnistuneista kuin ei-niin-onnistuneista toimintamalleista. Kuntien kestävyyshaasteet ovat monesti samankaltaisia, eikä kaikkien ole tarpeen lyödä päätään samaan seinään. Haasteena onkin saada ne jaettua kaikkien kuntien ja kaupunkien käyttöön. Tähän tematiikkaan pureudutaan ohjelmassa myöhemmin kuluvana vuonna.

Kirjoittaja

Iina Heikkilä, asiantuntija, ympäristöministeriö / Kestävä kaupunki -ohjelma