Kestävä kaupunki -ohjelman sidosryhmäkyselyn anti kirittää ohjelman tulevia toimia
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma kokosi marraskuussa näkemyksiä kestävän kaupunki- ja kuntakehityksen tulevaisuuden suunnista, tavoitteista ja keskeisistä teemoista. Kyselyllä keräsimme myös palautetta Kestävä kaupunki -ohjelman kahden ensimmäisen vuoden toimenpiteiden onnistumisista ja tulevista kehittämistarpeista. Hyödynnämme kyselyn tuloksia Kestävä kaupunki -ohjelman tulevien toimien ja painopisteiden kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä marraskuussa 2020. Avointa kyselylinkkiä jaettiin muun muassa ohjelman uutiskirjeessä, Twitterissä ja Virtuaalikortteli-keskustelualustalla. Kohderyhmän muodostivat kaupunkien ja kuntien edustajat, poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinnon organisaatiot, tutkimusorganisaatiot sekä yritykset ja järjestöt. Lisäksi saimme hyvin vastauksia myös yksittäisiltä kansalaisilta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 173, joista 34 % kunnista ja kaupungeista. Kiitos kaikille vastanneille!
Inhimillinen, vihreä ja elinvoimainen: näkemyksiä kestävän kaupunkikehityksen keskeisistä teemoista
Tulevaisuuden kestävän kaupungin visioinnissa nousi vahvana ajatus 15 minuutin kaupungista, jossa niin palvelut kuin lähiluonto ovat nopeasti saavutettavissa. Sosiaalisen kestävyyden teemoista korostuivat esimerkiksi esteettömyys, tasa-arvo ja kaikista huolehtiminen. Kestävä kaupunki onkin inhimillinen, vihreä ja elinvoimainen.
Eri kestävyysnäkökulmia yhdistävistä teemoista tärkeimpiä kestävässä kaupunkikehityksessä ovat vastaajien mukaan hyvinvointia tukeva viherympäristö, kestävä elinkeino- ja innovaatiotoiminta sekä osallisuutta edistävä kaupunki. Avovastauksissa nousi lisäksi esille esimerkiksi ekologiseen kestävyyteen liittyviä teemoja. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa keskeisimmiksi nimetään tavallisimmin poikkihallinnollinen yhteistyö ja päätöksentekijöiden ja henkilöstön sitouttaminen.
Vastaajat arvioivat suomalaisten kuntien ja kaupunkien tavallisimmin onnistuneen parhaiten kytkemään kestävän kehityksen kaupunkien strategioihin sekä edistämään yhteistyötä yrityksien, oppilaitoksien ja asukkaiden kanssa. Heikoimmin onnistutaan arvioiden mukaan kestävän kehityksen kytkemisessä toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Kunnassa työskentelevät vastaajat vastasivat kuntansa näkökulmasta, muita vastaajia pyysimme arvioimaan suomalaisia kuntia yleensä. Kuntavastaajien arviot onnistumisista olivat hiukan positiivisempia kuin muiden vastaajien, mutta kuntavastaajat arvioivat sekä parhaiten että heikoiten onnistuneiksi samat kuin koko vastaajajoukko.
Kunnissa koetaan, avoimien palautteiden perusteella, olevan haasteita etenkin kestävän kehityksen strategisessa hallinnassa ja johtamisessa. Vain vajaa kolmannes kuntavastaajista ilmoittaakin, että kaupunkikehitys on heidän kunnassaan vastuutettu jollekin toimijalle. Myös tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen koetaan haastavina. Henkilöiden osaamisessa koetaan olevan vajeita. Myös asukkaiden osallistaminen aidosti nähdään haastavana.
Yksi kunnassa työskentelevä vastaajista kiteyttää haasteita näin:
"Periaatteessa asiantuntemusta on varmaankin riittävästi eri sektoreilla. Meillä on tosi asiantuntevia ihmisiä täällä töissä. Mutta sektorirajojen ylittävässä toiminnassa ja konkreettisissa teoissa on vielä parannettavaa. On tässäkin jo valoa näkyvissä, mutta välillä tuntuu jopa kielletyltä tehdä luovasti yhteistyötä yhteisen hyvän eteen. -- Strategioissa ja visioissa on kyllä jo hienoja juttuja, mutta konkretia puuttuu.--”
Yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja tekemisen meininkiä
38 % vastaajista tunsi Kestävä kaupunki –ohjelman hyvin (5 %) tai kohtuullisesti (33 %). Ohjelman tunnettuudessa on siis parantamisen varaa, ja avoimissa palautteissa moni nostikin näkyvyyden ja tunnettuuden kehityskohteeksi.
Kestävä kaupunki -ohjelma on onnistunut parhaiten levittämään hyviä kestävän kaupunkikehityksen käytäntöjä yhteistyössä kaupunkien kanssa ja panostamaan kestävyyden eri teemoja yhdistävien haasteiden ratkaisemiseen. Avoimissa palautteissa ohjelman vahvuuksina pidetään tiedon ja vuorovaikutuksen lisäämistä, hyvien käytäntöjen vahvistamista sekä kuntien ja valtion välisen vuorovaikutuksen kehittämistä.
Virtuaalikortteli saa avoimissa palautteissa kiitosta. Toisaalta toivotaan mahdollisuutta palata aiempien hankkeiden tietoihin sekä tiivistä tietopakettia hankkeesta. Ohjelman hankkeiden tuloksille toivotaan lisää näkyvyyttä. Tähän onkin jatkossa tarkoitus panostaa entistä enemmän.
Rahoituksen rinnalle hyödyllisimpinä pidetyistä tukimuodoista nousi yhdessä kehittämiseen, oppien jakamiseen ja asiantuntijatukeen liittyviä toimia. Yli 75 prosenttia vastaajista piti vähintään melko hyödyllisenä rahoituksen lisäksi yhteiskehittämistä ja kehittämishankkeisiin osallistumista.
Haasteensa asettaa myös ohjelman rajattu kesto, kuten tässä vastauksessa todetaan:
”Kestävän kehityksen edistäminen vaatii pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä - vuoropuhelun kuntien kanssa tulisi jatkua pitkään työn edistämisen vakiinnuttamiseksi.”
Työ kestävien kaupunkien rakentamiseksi jatkuu
Kehittämiskohteissa korostuu etenkin toive siitä, että kestävyys muodostuu vakiintuneeksi käytännöksi, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Tämä onkin ohjelman tavoitteena, ja sen vahvistamiseksi ohjelman toimintaa arvioidaan nyt kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Marraskuussa auki olleen sidosryhmäkyselyn lisäksi teetetään kehittävä väliarviointi. Kyselyn ja väliarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjelman teemojen tarkentamisessa ja toimien mahdollisessa uudelleen suuntaamisessa tulevaa kolmivuotiskautta ajatellen.
Otamme mielellämme yhä vastaan ajatuksia ohjelman tulevaisuuden suunnista sekä kuntien ja valtion yhteistyön vahvistamisesta! Yhteystietomme löydät Ota yhteyttä -sivulta.
