Kestävä kaupunki –ohjelman loppuarvioinnin mukaan ohjelma on ollut vaikuttava ja vahvistanut monialaista kestävyysajattelua ja yhteistyötä. Ohjelman erityinen onnistuminen on ollut kestävyyden johtamisen kehitystyö. Arvioinnin mukaan jatkossa kestävässä kaupunkikehityksessä tulisi luoda erilaiset toimenpide- ja vaikutuspolut eri kokoisille kunnille. Ympäristöministeriön tilaama Kestävä kaupunki -ohjelman ulkoinen loppuarviointi tuotti tietoa ohjelman tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä laati suosituksia ohjelmakauden jälkeiseen valtion, kaupunkien ja kuntien kestävän kaupunkikehityksen yhteistyöhön.
Kestävä kaupunki –ohjelman loppuarvioinnin mukaan ohjelma on ollut vaikuttava ja vahvistanut monialaista kestävyysajattelua ja yhteistyötä. Ohjelman erityinen onnistuminen on ollut kestävyyden johtamisen kehitystyö. Arvioinnin mukaan jatkossa kestävässä kaupunkikehityksessä tulisi luoda erilaiset toimenpide- ja vaikutuspolut eri kokoisille kunnille. Ympäristöministeriön tilaama Kestävä kaupunki -ohjelman ulkoinen loppuarviointi tuotti tietoa ohjelman tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä laati suosituksia ohjelmakauden jälkeiseen valtion, kaupunkien ja kuntien kestävän kaupunkikehityksen yhteistyöhön.
Loppuarvioinnin mukaan ohjelman toimet ovat olleet laaja-alaisia ja vaikuttavia. Ohjelma on vahvistanut valtion ja kuntien keskusteluyhteyttä, verkottanut kuntia ja tarjonnut niille yhteismitallisia kestävyysratkaisuja. Työn lisäarvo on syntynyt erityisesti laaja-alaisen kestävyysajattelun ja monialaisen yhteistyön vahvistumisen kautta. Kaikkea ohjelman toimintaa on leimannut monialainen yhteistyö ja kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomiointi. Ohjelma on myös nostanut esiin kaupunkeja ja kuntia kestävässä kehityksen subjekteina.
Ohjelmallinen ja ketterä toteutustapa, kuntien tarpeista lähtevä tavoitteenasettelu ja poikkihallinnollinen näkökulma ovat muodostaneet tuloksellisen toimintamallin. Ohjelman erityisenä onnistumisena arviointi pitää kestävän kehityksen strategisen johtamisen kehitystyötä, jonka kautta vaikutetaan kaupunkien ja kuntien pysyviin rakenteisiin. Kestävyyden johtamisen toimissa on esimerkiksi kehitetty kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreita ja kestävän kehityksen budjetointia, tunnistettu kestävyystoimien ristikkäisvaikutuksia ja viety kestävyysajattelua kuntien strategioihin.
Loppuarvioinnin suositusten mukaan kestävää kaupunkikehittämistä tulee jatkossakin lähestyä monialaisesti, kestävän kehityksen tietoisuutta, yhteistyötä ja verkostoja vahvistaen. Kestävyystyön strategiseen johtamisen kehitystyöhön kannattaa edelleen panostaa. Kestävässä kaupunkikehittämisessä tulee myös huomioida nykyistä paremmin erilaisten kaupunkien ja kuntien tarpeet ja luoda erilaiset toimenpide- ja vaikutuspolut eri kokoisille kunnille. Valtion ja kuntien yhteistä keskustelua kestävän kehityksen visiosta, tavoitteista ja edellytyksistä on tärkeää vahvistaa.
Tutustu loppuarvioinnin raporttiin
Kestävä kaupunki -ohjelma (2019-2023) on vauhdittanut laaja-alaista kestävää kaupunkikehitystä tukemalla kaupunkien omaa kestävän kehityksen työtä ja vahvistamalla valtion ja kaupunkien välistä kumppanuutta. Ohjelmassa on ratkottu kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, vahvistettu kestävyyden strategista johtamista, kehitetty uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa sekä edistetty hyvien käytäntöjen skaalaamista eli laajempaa käyttöönottoa. Ohjelma on ollut osa valtioneuvoston kaupunkipolitiikan kokonaisuutta.
