Kaupungit tuottivat uusia ratkaisuja vihreään, hyvinvoivaan ja kestävästi suunniteltuun kaupunkiin
15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen osana Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyötä. Tuloksina syntyi ratkaisuja kasvun ja kestävyyden tavoitteet yhteen sovittavaan kaupunkisuunnitteluun, hyvinvointia tukevaan kaupunkiin ja tiivistyvien kaupunkien viherympäristöihin.
Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyössä on ratkaistu kestävyysulottuvuuksia poikkileikkaavia haasteita kuntien yhteiskehittämisen avulla. Vuosien 2022−2023 haastekimpputyölle valittiin kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu, hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa sekä kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa. Haastekimpputyön tavoitteena oli tuottaa vertaisoppimista ja konkreettisia toimia, jotka edistävät laajempaa kestävyysmurrosta. “Yhteistyötä tehtiin hyvin ratkaisuorientoituneessa ja suorapuheisessa ilmapiirissä. Jopa järjestelmätason haasteisiin haluttiin tarttua yhdessä.”, kertoo Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingistä.
Kaupunkisuunnittelun teemassa haluttiin vahvistaa kaupunkisuunnittelun kestävyyttä ja rikastaa kaupunkitilan suunnittelua. Ratkaisuina kaupunkien omien kasvutavoitteiden ja ekologisten reunaehtojen yhteensovittamiseen ehdotettiin esimerkiksi ilmaston ja luonnon vahvempaa kytkemistä MAL-sopimuksiin sekä yleiskaavoihin sisällytettävää hiilikompensaatiota. ”Jo lähitulevaisuudessa rakennetun ympäristön kanssa työskentelevien pitää löytää ratkaisuja moniin samanaikaisiin kestävyyskriiseihin. Haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan ymmärryksen lisäämistä ja yhtenäistä tahtotilaa. Erityisesti tämä koskee kaupunkisuunnittelua, joka tulevaisuuteen kurottavana pitkälti määrittää, miten yhteiskunta pystyy ratkomaan kestävyyskriisejä rakennetun ympäristön osalta.”, toteaa Alpo Tani Helsingin kaupungilta. Kaupunkisuunnittelun haasteita ratkoivat Espoo, Helsinki, Oulu ja Turku ja työtä fasilitoi Demos Helsinki yhteistyössä MDI Publicin ja FIGBC ry:n kanssa.
Hyvinvoinnin teemassa keskeisiä haasteita olivat sosiaalisen kestävyyden käsitteen selventäminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö ja lasten rooli kaupunkien kehittämisessä. Ratkaisuehdotuksia syntyi lapsi- ja nuorisoystävälliseen toimintaan, kuntien sisäiseen yhteistyöhön ja sosiaalisen kestävyyden konkretisointiin. ”Kunnissa tehdään päivittäin valtava määrä työtä sosiaalisen kestävyyden parissa, esimerkiksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Asukkaiden hyvinvointiin tähtäävää perustyötä on kuitenkin joskus vaikea mieltää kestävän kehityksen edistämiseksi. On tärkeää, että kestävyystyötä juurrutetaan ruohonjuuritasolle, missä tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi", korostaa Mari Rautiainen Karkkilan kaupungista. Hyvinvointiteeman parissa työskentelivät Imatra, Jyväskylä, Lahti, Karkkila sekä Kuopio. Haastekimppua fasilitoi MDI Public yhteistyössä Demos Helsingin ja THL:n kanssa.
Kaupunkivihreän teemassa kehittämiskohteina olivat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viherrakenteen lisääminen ja urbaanien viherratkaisujen hyväksyttävyyden vahvistaminen. Ratkaisuehdotuksia syntyi muun muassa kaupunkivihreän tilan kartoittamiseen, kaupunkivihreän suunnittelun prioriteettijärjestykseen ja paikallisen kasvilajiston käyttöön viherrakentamisessa. ”Työ paikallisen lajiston käyttämisestä viherrakentamisessa auttoi hahmottamaan paremmin uuden ja haastavan, mutta monimuotoisuuden suojelun kannalta potentiaalisesti merkittävän toimenpiteen valtavirtaistamiseksi tarvittavaa työtä. Lisäksi haastekimpputyön avulla syntyi monta uutta yhteistyökontaktia”, kertoo Antti Mäkelä Turun kaupungilta. Kaupunkivihreän haasteita ratkoivat yhdeksän kuntaa: Helsinki, Iisalmi, Järvenpää, Kemi, Lahti, Raasepori, Turku, Vantaa ja Ylöjärvi. Suomen ympäristökeskus fasilitoi työtä.
Haastekimpputyön tulokset on koottu kaupungeille ja kunnille suunnattuun raporttiin. “Ratkaisuja saa vapaasti hyödyntää ja levittää. Joukossa on myös radikaaleja ratkaisuaihioita, joita pitäisi vielä jatkojalostaa ja kypsytellä. Erityisen innoissani olen kaupunkisuunnittelun aikalisästä, joka nostaisi esiin kasvavien kaupunkiseutujen vaativan suunnitteluasetelman ja suhteuttaisi kaupunkien itselleen asettamat kasvutavoitteet niiden omiin ilmastotavoitteisiin ja kaupunkiluonnon vaalimiseen.”, toteaa Kaisa Schmidt-Thome, Demos Helsingistä.
